Kurssille lämpimään!
Pari vuotta sitten osallistuin Vantaan aikuislukion valokuvauskurssille,
joka järjestettiin matkana Kyprokselle. Alunperin kurssille lähdössä
oli ajatuksena enemmänkin aktiivilomailu kuin kouluttautuminen, mutta
hämmästyttävän paljon sen reissun opetuksia on jäänyt päivittäiseen
käyttöön.
Aikuislukio on järjestänyt noita reissuja vuosittain - tänä vuonna jopa kaksi. Kun nyt näyttää siltä, että olen taas lähdössä vastaavalle keikalle, niin ajattelin vähän kertoa mitä noilla reissuilla on tehty ja miksi mielestäni tuollaiseen kurssiin voi kameran hinnan laittaa.
Mitä siellä tehdään?
Peruskuvio kurssilla on, että aamuisin käydään läpi asioita teoriassa, demonstraatioina ja yhteisinä harjoituksina. Iltapäivä kuvataan omin voimin ja illan pimennyttyä katsotaan otettuja ja näytettäväksi itse valittuja kuvia. Lisänä on kuvausreissuja kauemmaksi ynnä erilaista huvittelua.
Hommia on yleensä tehty pieninä ryhminä. Usein ryhmä on kertynyt
jonkun läppärin mukaan ottaneen ympärille. Näissä pikku porukoissa on kierrelty
kuvaamassa ja katseltu sopivia kuvia muille esiteltäväksi.
Kurssilla käytetään digikameroita, siksi koska ne mahdollistavat kuvatehtävien nopean palautteen antamisen. Sinänsä kurssi on mainio tilaisuus kameran käsisäätöjen opetteluun tai vaikkapa uuden järjestelmäkameran sisäänajoon. Mukana on ylimääräisiäkin kameroita. Niiden avulla voi esimerkiksi päästä kokeilemaan järjestelmää tai lähteä reissuun, vaikka digiä ei vielä olisikaan.
Kurssin aikataulu ei ole tiukka ja aiheista puhutaan varsin paljon osallistujien toiveiden mukaan. Erilaisia tekniikoita pääsee kokeilemaan. Kuvankäsittelyäkin käydään läpi.
Kameran kanssa kierreltäessä näkee nähtävyydet ja maisemat. Usein hakeutuu tienoille, jonne ei rantalomalla tulisikaan hakeuduttua. Eikä kaikki aika mene pelkästään kameran kanssa. Kummasti porukalle kelpaa terassillakin istuskelu. Ja päivänokosiakin ehti helteillä ottaa.
Arvostelua!
Vaikka näillä kursseilla arvostellaan ottamiasi kuvia, niin sen pelossa ei pidä jättää matkaa väliin. Kurssilla on monentasoisia kuvaajia, eikä kommentointia oteta turhan vakavasti. Tarkoituksena on antaa uusia ideoita, oppeja ja ennenkaikkea nopeasti sellaista palautetta, jota voi käyttää hyväkseen heti seuraavana päivänä.
Vaikka kurssilla on hyvät opettajatkin (Sakari Mäkelä, Timo Suvanto),
niin itse tajusin oppineeni tosi paljon muilta kurssilaisilta. Matkalla
oli mukana myös kokeneempia kuvaajia, joiden kanssa kuvaamisesta ja
keskusteluista irtosi todella paljon. Toisaalta kun
kuunteli mielipiteitä vaikkapa kuvausaiheista, niin asioita
oppi käsittelemään uusilta kanteilta.
Pikku ryhmien etu oli myös se, että kullekin jäsenelle jäi jotain eri asioita mieleen aamun ja illan yhteisistä osuuksista. Nämä asiat sitten usein yhdistyivät iltapäivän kuvailuissa, kun vierestä katseltiin miten toiset kuvasivat.
Yhteinen kuvien katselu oli myös hedelmällistä. Monille sellaisille asioille, jotka aiemmin vain tunnisti 'hyväksi kuvaksi', tuli ihan nimi ja niitä alkoi osata tehdä omissakin kuvauksissa.
Onko tämä lähes tonnin arvoista?
Itseäni tyydyttävä kuva ei synny hyvän kameran avulla, vaan siihen
tarvitaan automatiikkaa siinä etsimen takana. Itse koin, että
Kyproksen reissun jälkeen sain kamerastani irti aika paljon enemmän
kuin aiemmin. Myönnetään, että seurauksena oli myös järjestelmäkameran
hankinta, joten matkalle tuli hintaa vielä lisää.
Suoraan käyttöön jäi kurssilta ainakin käsin säädetty valotus, sommittelun perusteet, syvätarkkuuden parempi käyttö ja pehmeän valon arvostus. Lisää uskallusta ja itsevarmuutta tuli myös ihmiskuvaukseen ja kuvaukseen kadulla.
Kurssilta lähteneistä ideoista tulivat myöhemmin laajakulman lisääntynyt käyttö, salaman käytön lisäopettelu ja ehkä myös innostusta hankkia lisää tietoa kuvan sommittelusta ja väreistä.
Jos nyt tuntuu, että edellä olevat asiat ovat liian korkealentoisia (tai ihan liian simppeleitä), niin kyllä muitakin asioita oli jäänyt ihmisten mieleen. Kurssi on hyvä tapa antaa itselleen aikaa ottaa asioista selvää ja kokeilla uusia oppeja.
Ulkomaanmatka motivoi kuvaamaan. Erilaisesta ympäristöstä saa ihan uusia kuvakulmia. Toisaalta "turistina" voi touhuta kameran kanssa ilman, että tuntee olonsa hölmöksi. Ja lämpimässä on muutenkin mukavampaa. Minusta tälläinen aktiiviloma irroittaa paljon paremmin arjesta ja tuntuu pitemmällekin kuin viikon löhöily.
Ja ennen kaikkea kursseilla on ollut mukavaa. Porukan kanssa on löytynyt puheenaiheita, yhteisellä ajalla on ollut hauskaa ja kurssin vastapainoksi on löytynyt illanviettotapojakin. Tosin aamu-yhdeksältä alkaa taas opetus...
Linkkejä
Vantaan aikuislukion lyhytkurssit: Portugali ja Slovakia 2005.
Kyproksen reissun 2003 kuvia ja kommentteja.
11.1.2005
