Miten minä muokkaan valokuvaa PaintShop Pro 7.0:lla

Tämä kirjoitus on lähinnä tarkoitettu esimerkiksi siitä, mitä kuvalle voisi tehdä. Tämä ei ole yleispätevä ohje eikä mitenkään paras mahdollinen. Tämä työnkulku on hiljakseen itselleni kehittynyt erilaisia muita ohjeita yhdistellen.

Talletus

Kun tyhjennän kamerani tietokoneelle, niin ensimmäinen asiani on tallettaa kaikki syntyneet kuvat levylle. Nykyään en enää heitä juuri mitään kuvia pois, vaan talletan ne ensin kovalevylle ja sitten siirrän rompulle. Joskus tulee päivä, jolloin siitä epäonnistuneestakin kuvasta voi olla iloa. Romput on halpoja.

Käytän itse erillistä muistikortinlukijaa, joten tyypillisesti siirrän sekä RAW- että JPEG-muotoiset kuvat ihan kopioimalla levylle. Siitten ajan RAW-konversion suoraan kovalevyltä kuvankäsittelyohjelmaan TWAIN-ajurin avulla.

Muokatut kuvat talletan eri hakemistoon ja eri nimelle.

Valinta

Tärkeä taito digikuvauksessa on karsia kuvamäärää. Digikameralla tulee pikkuhiljaa kuvattua yhä enemmän kuvia samassa ajassa ja samasta kohteesta. Ne eivät ole kaikki yhtä hyviä. Itselläni tyypillisesti valitsen isommasta kuvaerästä n. 20 % jatkoon. Näille teen korjailut, muutan tarkoitukseen sopivaan kokoon, mietin kuvaavan tekstin ja yleensä teen niistä HTML-muotoisen hakemistosivun (vaikka en laittaisikaan verkkoon). Hakemistosivun ja thumbnailien tekoon käytän Arles-ohjelmistoa

Itselläni ei ole mitään varsinaista mittapuuta, mitkä ovat hyviä kuvia ja mitkä eivät. Nykyään on varsin kriittinen valotuksen epäonnistumiselle ja terävyydelle, mutta joskus kuvattu tilanne on niin hyvä, että kuva kannattaa tehdä esityskelpoiseksi, vaikka jotain olisi mennyt pieleenkin.

Jos kuvassa on riittävästi resoluutiota, niin muuten tylsästä kuvasta voi löytyä mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka saa rajaamalla esille.

Rajaus

Vaikka perinteisesti arvostetaan kuvan asettelua jo kuvausvaiheessa, niin uskallan tunnustaa, että rajaan lopullisesti kuvan vasta tietokoneen ruudulla. Nyt varsinkin kun kamera tarjoaa n. 2200 x 1700 pikseliä, niin siinä on varaa pudottaa pikseleitä ja vielä saada jopa tulostettava kuva.

Minä pudotan pois turhia reunoja ja häiritseviä yksityiskohtia. Sommittelen mielelläni kuvia kolmasosasäännön pohjalta - toisin sanoen jakaessani kuvan vaaka- ja pystysuunnassa kolmeen osaan, sijoittuvat pääkohteet mielellään näille rajaviivoille tai parhaimmillaan niiden leikkauksiin.

Rajaan usein henkilöitä puolilähikuviksi tai joskus otan kuvasta vain pienehkön yksityiskohdan. Erityisesti, jos kuva tulee webbiin, jolloin kuvaa ei halua esittää juuri 600x450 pistettä suurempana, niin joku hyvinkin pieni juttu voi näyttää hyvälle.

Rajatessani on tapanani pysyä jossain tietyssä kuvasuhteessa. Eli siis kuvan levyden ja korkeuden suhde on vakio (yleensä joko 4:3 tai 3:2). Tästä ei välttämättä tarvitse pitää kiinni, mutta kuvakokoelmista tulee jotenkin rauhallisempia. PSP:ssä käytän rajaustyökalua (crop): vetäisen ensin rajauksen suunnilleen haluamakseni, säädän joko vaaka- tai pystysuunnan juuri siksi kuin haluan ja sitten säädän toisen suunnan, niin että vasemman alanurkan koordinaattinäyttö kertoo oikean kuvasuhteen. (4:3 = 1.333 tai 0.75, 3:2 = 1.5 tai 0.666). Lopulta vielä siirrän rajauksen mukavasti kohteen ympärille.

Väritasapaino

Valokuvan värit riippuvat valaistuksen väreistä. Ihmissilmä korjaa valaistuksen värit 'itsestään', mutta valokuvassa tilanne näyttääkin oudolta. Kirkkaassa päivänvalossa tai synkässä varjossa värit voivat olla sinisiä, ilta- tai aamuruskossa punaisia, hehkulamput tai eräät loisteputket muuttavat värit keltaisiksi yms. Erityisesti nämä näkyvät ihonvärissä ja vaaleissa pinnoissa. Jos ei halua käyttää tätä tehokeinona, niin värit voi korjata.

Ensinnäkin käyttämäsi näytön väritasapainon pitäisi olla jotenkin kohdallaan. Tämän säätämiseen löydät simppelit ohjeet Leuku.fi:n sivuilta.

Itse katson väritasapainoa ensinnäkin kuvasta ja sitten kuvan histogrammista. Selkeän sinisyyden tai punaisuuden yleensä näkee heti. Tarkemmin värin virheen näkee katsomalla jotain, jonka varmasti tietää valkoiseksi tai harmaaksi. Tätä voi vielä varmistaa pipetti-työkalulla, joka näyttää kuvapisteen väriarvot numerona, kun pipetin vie kuvan päälle. Jos valkoisen tai harmaan pisteen väriarvot heittävät suuresti toisistaan, on kuvassa korjattavaa.

Värijakaumaa voi katsoa myös ns. histogrammin avulla. Se löytyy PSP:ssä työkalurivistä (show histogram window). Työkalu näyttää valitun kuvan värijakauman pylväsdiagrammina. Tyypillisesti ruksin näkyville punaisen, vihreän ja sinisen värijakaumat ja lisäksi harmaasävyjakauman. Lisäksi itse pidän oikeassa laidassa harmaasävyarvot numeroina (valitaan alasvetolistasta).

Jos harmaasävykäyrässä näkyy huippuja ja eri värien käyrissä näkyvät suunilleen samanmuotoiset huiput, mutta eri kohdissa (varsinkin suuremmassa päässä), niin tällöin tyypillisesti kuvassa kannattaa korjata värejä.

Tarkkaan värinkorjaukseen on hyviä menetelmiä (niitä löytyy vaikkapa Timo Autiokarin sivuilta), mutta itse käytän tyypillisesti harmaapisteen asetusta. PSP:ssä ei ole yhtä hyvää tapaa siihen kuin on Photoshopissa, mutta se onnistuu ehkä helpoiten seuraavasti:

Ylläolevassa ohjeessa kannattaa huomata, että 'Gray World' -toiminto itseasiassa valitsee samalla koko kuvan mittausalueeksi. Jos kuva on 'normaali' niin sen värien keskiarvon pitäisi vastata asetettua harmaata. Tällöin sopiva värikorjaus saattaa löytyä pelkästään tätä nappulaa painamalla.

Joskus mieleistä sävytystä ei löydy tai kuvassa ei ole sopivaa harmaata pintaa. Tällöin kuva voi yrittää korjata PSP:n 'automaatti'-toiminnolla. Toiminto löytyy: Effects / Photo Enchantments / Automatic Color Balance. Strength-arvoksi esim. 20, 'Remove color cast' päälle ja säädetään asteikosta joko sinisempään tai oranssimpaan suuntaan, kunnes mieleinen taso löytyy. Koko kuvan esikatselua kannattaa taas käyttää.

Kuva voi olla korjauksen jälkeen vielä liian pimeä tai siinä ei ole vielä tarpeeksi kontrastia. Tämä korjataan seuraavassa vaiheessa

Valoisuus ja kontrasti

Jotta kuva käyttäisi koko dynamiikkansa hyväkseen, tulisi sen värit korjata käyttämään koko värialue. Tämä näkyy jälleen histogramminäytön avulla. Jos käyrien päissä (tummassa ja/tai vaaleassa päässä) on tasaisia nolla-arvoja, niin nämä pitäisi saada pois.

Tyypillisesti itse siirrän histogrammin päällä kursoria, jolloin oikealla näkyy harmaasävyjen arvoja numeerisena. Haen kursorilla kohdan, jossa harmaasävykäyrä nousee nollasta ylöspäin ja muistan kyseisen kohdan arvon (Value). Tämän teen käyrän molemmissa päissä.

Tämän jälkeen avaan Colors / Adjust / Levels.. -työkalun, ja syötän 'Input Levels' pieneksi ja suureksi arvoksi äsken muistamani arvot. Gamma-arvo keskellä jää arvoon 1.00 ja Output Levels ovat 0 ja 255. Tämän jälkeen esikatselen tai suoraan OK. Kuva yleensä 'kirkastuu' ja paranee silmin nähden, jopa pienilläkin korjauksilla.

Histogrammissa voi olla joku väri, joka menee pitemmälle kuin harmaasävykäyrä. Joskus kannattaa arvo ottaa tästä väristä, joskus harmaasävykäyrän mukaan, kokeilemalla näkee.

Edelliset toimet voi tehdä myös Colors / Histogram Functions / Histogram Adjustments... -työkalulla. Tällöin voit suoraan säätää toistokäyrää histogrammissa ja samalla myös korjata Gammaa tai korostaa keskisävyjä. Itse pidän perushistogramminäytön tavasta esittää värit ja valoisuus samassa kaaviossa.

Joskus kuvasta ei tunnu tulevan tarpeeksi valoisa ylläolevalla menetelmällä. Tällöin yleensä en korjaa tätä Levels:llä vaan käytän PSP:n automaattista kontrastin säätöä. Saan yleensä nopeasti kohtuullisen hyvän tuloksen. Eli Effects / Photo Enchance / Automatic Contrast Enchancement ja tuolta valitaan sopiva asetusyhdistelmä ja esikatsellaan.

PSP tarjoaa vielä erään tavan, jolla kontrasteja voi muuttaa tehokeinona. Effects / Photo Enchance / Clarify.. on toiminto joka ilmeisesti muuttaa kuvaa korostaen nopeita muutoksia kontrasteissa (efektiä on vaikea kuvata, kokeilkaa). Itse olen käyttänyt toimintoa vahvuudella 2, jos kuvan ihmiset eivät tahdo erottua tarpeeksi hyvin taustasta. Efekti poistaa kuvasta hyvin myös eräänlaista utuisuutta.

Kuvan koon muuttaminen

Jos kuvaa on tarkoitus katsoa ruudulla tai web:ssä, niin olen muuttanut kuvan kokoa. Joskus myös tallennan ison kuvan eri hakemistoon ennen koon muutosta, jolloin minulla on tarvittaessa kuvasta isokin versio esim. tulostusta varten tai vaikkapa, jos joku haluaa 'alkuperäisen' kuvan itselleen.

Ruutua varten muutan kuvan yleensä esim. 1024x768 kokoon. Webissä taas teen tyypillisesti niin, että kuvan pidempi sivu on 600 pikseliä. Image / Resize tekee yleensä asian varsin hyvin 'Smart size' asetuksella.

Joskus kuvan pienentäminen auttaa myös kuvan terävyyteen. Pienen etäisyydenmittausvirheen voi piilottaa pienentämällä kuvaa.

Tulostusta varten pyrin tietenkin pitämään mahdollisimman paljon pikseleitä kuvassa. Jos tiedän tarkkaan mikä on tulostuksen optimaalinen resoluutio ja haluan kuvan tietyn kokoisena (esim. Ifi:n tulostuspalvelua varten), niin muutan kuvan mieluiten jo kuvankäsittelyssä oikean kokoiseksi. Tällöin voi jopa kuvaa hiukan suurentaa - etuna on, että voit itse tällöin hallita suurentamista, etkä jättää sitä kuvavalmistajan tai printteriohjaimen varaan.

Terävöitys

Terävöityksellä ei yleensä voi korjata tärähdystä tai muuta epäterävyyttä, mutta sillä voi korostaa yksityiskohtia näkyvämmäksi ja korjata kuvan pienentämisen aiheuttamaa sumentumista. Nykyään pidän kamerani tekemän terävöityksen minimissä, joten yleensä kaikki kuvani kaipaavat hiukan terävöittämistä kuvankäsittelyssä. Mutta erityisesti kuvan pienentämisen jälkeen tarvitaan terävöittäminen aivan viimeisenä toimenpiteenä.

Valokuvien terävöitykseen järkevin toiminto on ns. Unsharp mask. Nimestään huolimatta unsharp mask korostaa kuvassa olevia voimakkaita värimuutoksia vahvistaen niitä lisää. Toiminto löytyy Paintshopissa Effects / Sharpen / Unsharp mask.. Vakioasetukseni webbiin tarkoitetulle kuvalle ovat Radius: 1.00, Strength: 70, Clipping: 5, mutta tässä kokeileminen kannattaa. Nuo arvot tarkoittavat:

Strength: kuinka suuri vahvistus tehdään,
Radius: kuinka 'paksulti' vahvistusta tehdään,
Clipping: kuinka suuri alkuperäisen muutoksen pitää olla, jotta sitä aletaan vahvistaa.

USM:n oikeat asetukset riippuvat alkuperäisen kuvan kontrasteista, yksityiskohtien koosta ja kohinasta. Hiukan pitempi tapa tehdä terävöitys laadukkaasti on itselläni seuraava:

Terävöityksen lopputulosta pitäisi katsoa siltä medialta (ruudulta, paperilta etc), jolle se on tarkoitettu. Paperille tulostettaessa radius on selkeästi oltava (>1) suurempi kuin ruudulla.

Jos kuva sisältää ennestään paljon kohinaa, niin unsharp mask yleensä pahentaa sitä. Clippingin suurentaminen auttaa asiaa.

Temppuja

Rajusti pimeää kuvaa voi yrittää kaivaa esille korjaamalla Gamma-arvoa - tulos on parempi kuin valoisuutta säätämällä. Colors / Adjust / Gamma Correction ja säätää arvoja suuremmaksi kuin 1. Vähänkin isommilla arvoilla kuvan värit kärsivät ja kohina vahvistuu rajusti. Mutta tällä voi saada jotain esille.

Kuvassa olevia yksittäisiä roskia tms. virheitä voi korjata Clone Brush -työkalulla (työkaluissa kaksi vierekkäistä pensseliä). Zoomataan kuvassa virhe kunnolla esille. Klikataan hiiren oikealla näppäimellä virheen vierestä puhtaasta pinnasta. Klikataan roskan päällä vasemmalla näppylällä, jolloin puhdasta pintaa kopioituu roskan päälle. Roskaa voidaan poistaa myös 'hinkkaamalla' hiiren nappi painettuna. Tällöin pintaa kopioituu ikään kuin samalta etäisyydeltä ja suunnasta kuin ensimmäisissä klikkauskohdissa. Tool:n ohjauspanelissa (klikkaa yläosan työkalupalkista laskurin näköistä ikonia) on erilaisia asetuksia, joilla toimintoa voi säätää.

Punasilmien poistoon on PSP:ssä hyvä työkalu - siihen kannattaa tutustua help:n avulla. Muitakin Effects / Enchance photo -kohdan työkaluja kannattaa kokeilla. Vahvoja työkaluja löytyy Colors / Adjust -valikosta, mutta niiden kanssa pitää tietää mitä tekee.

Linkkejä:

Arles
Leuku.fi
26.11.2002