Polttoväli ja perspektiivi
Tele litistää näkymää ja laajakulma lisää syvyysvaikutelmaa. Näin kerrotaan kuvausoppaissa usein "perspektiivi"-nimikkeen alla. Teknisestä mielestä tämä tuntuu omituiselta, sillä linssi ei yhdellä silmällään näe kolmiulotteisesti.
Polttovälin vaikutus perspektiiviin rippuu perspektiivin määrittelystä. Joskus perspektiivillä tarkoitetaan suoraan kuvakulmaa. Kuvakulma kertoo linssin näkemän sektorin esimerkiksi asteina. Tällöin perspektiivi on kääntäen verrannollista polttoväliin ja suoraan verrannolista filmiruudun tai kennon kokoon.
Useimmiten kuitenkin kuvakulmalla ja perspektiivillä tarkoitetaan eri asioita. Tällöin perspektiivillä tarkoitetaan kuvassa näkyvien kohteiden mittasuhteiden ja aseman muutoksia. Perspektiivi ei riipukaan polttovälistä vaan kuvausetäisyydestä.
Kameran objektiivi ei näe suoraan eteensä vaan katsoo maailmaa yhden silmän läpi. Esineet näyttävät olevan peräkkäin, jos niiden läpi vedetty suora osuu kameran objektiiviin. Niiden keskinäinen asema ja koko kuvassa riippuu kameran paikasta.
Yllä ja alla olevissa kuvissa on esitetty neljän purkin kuvaus ylhäältä päin ja sitten syntyvä kuva. Purkit pysyvät samoilla paikolla mutta kamera siirtyy lähemmäs. Polttoväli vaikuttaa kuvakulmaan, eli miten leveä ala kuvassa näkyy ja saadaanko kaikki purkit edes näkymään kuvassa, mutta perspektiivi muuttuu etäisyyden myötä.
Miksi sitten telen tai laajakulman sanotaan vaikuttavan perspektiiviin? Tämä on luonnollinen seuraus, jos kuvaaja pyrkii saamaan pääkohteen kuvaan samankokoisena riippumatta käytetystä kuvakulmasta. Tällöin kuvausetäisyyttä muutetaan ja kuva muuttaa muotoaan.
Usein myös puhutaan laajakulman perspektiivivääristymistä. Tällä ei tarkoiteta laajakulmassa helposti esiintyvää tynnyrivääristymää, vaan sitä, että kuvan reuna-alueilla pystyviivat tuntuvat kallistuvan, jos kameraa kallistetaan.
Ylläolevassa kuvassa on kamera ollut hiukan kallistuneena alaspäin.
Jälleen kyse on kuitenkin etäisyydestä. Teleobjektiivilla saadaan täysin sama ilmiö aikaan, jos sitä kallistetaan saman verran. Ehkä helpoin tapa demonstroida tätä on kuvata huoneen nurkkaa teleobjektiivilla. Kuvassa kohtaa kaksi 'vaakasuoraa' viivaa ja yksi 'pystysuora' viiva, mutta saatko niistä jokaisen 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden? Mikä viivoista on oikeasti pystyssä tai vaakasuorassa?
Perspektiivin muuttumisen voi kokeilla oikeillakin valokuvilla. Seuraavat esimerkit eivät ole laadukkaimpia mahdollisia, mutta ehkä esittänevät asian:
Tämä kuva on otettu 12 mm laajakulmalla noin 30 cm etäisyydeltä pullosta etualalla. Esineiden etäisyyserot näkyvät.
Sama aihe n. 2 metrin päästä 50 mm objektiivilla. Kuvaan on rajattu sama kohde. Lasit tuntuvat olevan samassa tasossa. Etummaisen ja takimmaisen pullon koossa tuntuu tapahtuneen muutos.
Äskeisestä kuvauspaikasta 12 mm objektiivilla.
Edellisen kuvan keskeltä otettu rajaus. Vertaa 50 mm objektiivin kuvaan.
Edellisissä kuvissa on vielä huomattava se, että ne on otettu 1.6-rajauskertoimen omaavalla digijärjestelmäkameralla. Jos vastaavat kuvat otettaisiin kinofilmille, niin kuvakulma olisi laajempi, mutta esineiden keskinäiset asemat olisivat samat.
4.1.2005
