Uusi kirja

Olen kirjoittanut yhden oman kirjan ja ollut kahdessa muussa mukana. Sain uusimman kirjani omat kappaleet. Nyt tuntuu mukavalle.

Uusi "Järkkärikuvaajan käsikirja" on käytännössä ensimmäisen kirjani "Digijärkkäri - käyttäjän käsikirja" uudistettu painos. Sen lisäksi, että kirjan ulkoasu on muuttunut ja sisältö on ajantasaistettu, omat tuntemukseni kirjan teosta olivat paljon paremmat.

Ensimmäisen kirjan tekeminen oli ahdistavaa. Tekstiä piti tehdä paljon enemmän kuin lehtijutuissa ja kokonaisuudesta piti pitää huolta. Kuvien löytäminen tuntui erityisen vaikealta, vaikka tällaisessa kirjassa kuvalla pitäisi kertoa erityisen paljon. Valmistumishetkeä stressasi, eikä hommaa vaan oikein osannut. Nyt kun vanha kirja oli jo pohjana, niin pystyi keskittymään niihin asioihin, jotka halusi tehdä paremmin.

Nyt uudistettujen osien teksti syntyi käytännössä kahden viikon lomalla, vaikka tekstiä oli melkoisen paljon. Mikrojärjestelmät sekä video olivat suurimpia lisäyksiä, mutta paljon päivityksiä tuli salamakuvaukseen ja kuvankäsittelyyn. Jokunen uusi erikoistoiminne tuli esiteltyä. Kuvausharjoituksia ja kuvan sisällön kehittämistä olen pyrkinyt syventämään.

Vanhasta kirjasta oli suorastaan helpotus karsia puolen sataa aiemmin kiireellä etsittyä ja kuvattua kuvaa. Uudet kuvat löytyivät nyt huomattavasti paremmassa kunnossa olevasta arkistosta ja kirjaa varten keväällä kuvattavia otoksia jäi loppujen lopuksi vain parikymmentä.

Nykänen ja Karhula taittoivat lopputuloksen selkeästi aiempaa luettavampaan muotoon. Kuviin tuli enemmän voimaa ja asiat ovat paremmin paketissa.

Miksi lukisin

Mielestäni tässä kirjassa yritän sanoa entistä enemmän, että kamera on vain työkalu ja hyvät kuvat syntyvät kuvaajan toimina. Kuitenkin jotta kuvaaja pystyisi toteuttamaan näkemyksiään, pitää hänen tuntea kameran mahdollisuudet vangita niitä ja osata käyttää tekniikkaakin.

Silti ei tarvitse olla mikään kameratekniikan guru pystyäkseen käyttämään kameraa luovasti. Asioita voi opetella vähän kerrassaan. Minulle oikea tapa on tutustua yhteen säätöön kerrallaan ja kokeilla sitä, miten se vaikuttaa kuvassa. Kun joku juttu hiljalleen siirtyy käytäntöön, voi alkaa tutustua seuraavaan asiaan. Kirjakin etenee tällä periaatteella. Minusta on vain hyvä, jos kirjan laskee välillä alas ja menee kuvaamaan.

Pitemmälle ehtineelle digikuvaajalle tästä kirjasta ei välttämättä ole iloa. Se voi toimia kuitenkin eräänlaisena harrastuksen virkisteenä, muistuttaa kameran mahdollisuuksista ja esittää ajatuksia kuvausprojekteiksi.

Toivon myös, että kirja voisi auttaa siirtymisessä filmijärjestelmästä digijärjestelmään. Kuvaaminen ei ole juurikaan erilaista, mutta nippeleitä on melkoisesti enemmän ja kirjassa kerrotaan paljon juuri digispesifisten tekniikoiden hyväksikäytöstä.

Uutta digikameraa ostettaessa kannattaa miettiä voisiko muutaman kympin laittaa myös kurssiin tai kirjaan. Järjestelmä tulee erityisen kalliiksi, jos se jää hyllyyn pölyttymään. Kameran hankinnan takia ei tarvitse alkaa valokuvauksen harrastajaksi, mutta sen verran kannattaa käyttöä opiskella, että uusien ominaisuuksien avulla saa niitä elämän hetkiä talteen silloin kun tarvitsee.

6.9.2012