Pikseleitä veden alle

Olli Rinne
Julkaistu PSK Kuplan 'Kupla Illustrated' -lehdessä 3/2002 ja Sukeltaja-lehdessä 1/2003

Jos sukeltaminen on kallista, niin vedenalaisvalokuvaaminen on vielä kalliimpaa. Niinpä siis hinnakas digikamera ei juurikaan tunnus kokonaisbudjettissa. Mutta onko digikamerasta veden alla jotain lisäarvoa? Ja olisiko edullisiakin ratkaisuja?


Digitaalikameroita tarjotaan harrastelijakuvaajalle jo järkevilläkin hinnoilla ja niiden ominaisuudetkin lähestyvät filmikameroita. Digikameroille on ilmestynyt myös vedenalaiskoteloita &mdash jos ei ihan joka kaupan hyllylle, niin ainakin saataville. Filmin vaihtuminen sähköiseen sensoriin ei juurikaan helpota vedenalaiskuvauksen perusongelmia, mutta jotakin harrastusta innostavaa digikameralla kuvaaminen tuo.

Aiemmin digikamerat olivat pettymys

Veden alla valokuvauksessa valon puute korostuu. Varsinkin Itämeressä veden sameus pimentää näkymät ja vie värit. Sameus myös estää kuvaamisen etäältä ja salaman valossa veden hiukkaset loistavat juuri kohteen edessä. Sukellettaessa kameran käsittely hansikkaiden kanssa on hankalaa, vesi ei tarjoa tukea ja kuvattavat kohteetkin joko tuntevat tervettä epäluuloa mustaa hosujaa kohtaan tai ovat tasaisen ruosteen peittämiä.

Digitaalikamerat eivät auta edellisiin ongelmiin juurikaan — aiemmin jopa pahensivat tilannetta. Edullisimpien digikameroiden ongelma on ollut valovoimaisuuden puute ja hämäräkuvauksessa pahana esiintynyt kohina. Uudemmissa harrastelijaluokan kameroissa tilanne on alkanut tältä osin korjaantua, mutta vielä on matkaa parhaimpiin filmikameroihin.

Värien saamiseksi kuvaan veden alle on vietävä salamavalo. Tämäkin on ollut digipokkareissa ongelmallista, koska valmistajat ovat kuluttajahintaa pienentääkseen jättäneet ulkoisen salaman synkronointiliitännän pois. Näitäkin liitäntöjä on alkanut kameroihin tulla ja kotelovalmistajilta myös orjasalamoja. Hyvä sukellusvalo voi ajaa myös samaa asiaa.

Digikamerat ja niiden vedenalaiskotelot eivät toistaiseksi tarjoa helpompaa käyttöliittymää kuin filmikameratkaan &mdash nappuloita ja vipuja sojottaa ympäri koteloa. Tämä tilanne saattaa muuttua. Sähköisenä kameraa voisi ohjata kaukosäätimellä suoraan sopivasti sormien vierestä — näin on jo käynyt videokameroissa.

Digikuvan laatu ei yllä diafilmin tasolle. Mutta harrastelevan vedenalaiskuvaajan tarpeisiin kuvanlaatu: resoluutio, värintoisto ja dynamiikka, on mielestäni riittävän hyvä, ainakin jos kameraa ei osta aivan halvimmasta päästä.

Nestekidenäyttö on veden alla etu

Digikameroiden optiset etsimet ovat vielä hankalampia kuin filmikameroiden etsimet veden alla. Mutta kameroissa oleva nestekidenäyttö korvaa puutteen. Nestekidenäytöt ovat useimmiten riittävän isoja, jotta kuvan voi sommitella maskinkin läpi. Ennen kaikkea kuvan näkee heti ottamisen jälkeen ainakin jollakin tarkkuudella. Jos kuvassa meni jotain pieleen, sen voi yrittää ottaa uudestaan &mdash ainakin jollei ankerias jo painunut takaisin koloonsa.

Muut merkitsevät edut liittyvät kuvan sähköisyyteen. Periaatteessa kuva voidaan heti pintaantulon jälkeen katsoa täydellä tarkkuudella tietokoneen ruudulta — filmin kehittämistä ei tarvitse odottaa. Ainahan tämä ei leirioloissa ole mahdollista, mutta kannettavan tietokoneen avulla voidaan jo ennen seuraavaa sukellusta tarkistaa, mitkä kuvat onnistuivat ja mitkä pitää ottaa uudestaan — erinomainen apu esim. hylkyä tutkittaessa.

Sähköiset muistit ovat myös kehittyneet ja halventuneet samaten kuin kameroiden akut. Tämä aikaansaa sen, että yhdellä sukelluksella voidaan ottaa nyt entisen 36 sijasta sata tai kaksisataa kuvaa. Joka kohteesta voidaan kuvata vapautuneesti useampiakin otoksia ja sukelluksen jälkeen valita onnistuneita. Eikä epäonnistuneista kuvista tule filmi- tai kehityskustannuksia.

Kuplasta löytyy jo digitalisoituneita kuvaajia

Joona Koponen ja Ossi Kontro ovat kumpikin käyttäneet yli kahden vuoden ajan Olympuksen digipokkaria ja siihen tarjottavaa koteloa. Joonan hankintaperuste oli selvä: "Muu kuin digi ei ollut vaihtoehto, koska olen liian pihi ostamaan filmiä..."

Ulkoisen salaman puuttuminen aiheuttaa näissä koteloissa ongelmia. Kuten Ossi kertoo: "Suomen vesissä on niin paljon kaikkea höhää, että kun salama on objektin vieressä, niin höhä heijastaa kaiken takaisin ja kuvista ei näe juuri mitään. Ilman salamaa taas valo ei riitä ja, jos kuvaa fikkarin valossa, niin valokeilan ulkopuoli alivalottuu. Eli Suomessa kunnon salamasysteemi on ihan must. Etelässä pärjää vähemmälläkin. Etelässäkin on hyvä käyttää salamaa, sillä tulee paljon paremmat värit."

Joona on rakennellut myös omaa orjasalamaprojektia. Kannattaa katsoa Joonan www-sivuilta lisätietoja - linkki artikkelin lopussa.

Ari Nissinen hankki Olympuksen 3040-mallin ja siihen Olympuksen kotelon. Valaisuun hän käyttää kanisterilamppuaan. "Parasta tulosta on antanut runsaassa luonnonvalossa kuvatut makrokuvat - esim. tokot ja siloneulat. Koska salamakuvaus tapahtuu kameran omalla kotelolla, ei sitä kannata käyttää juuri muuhun kuin ehkä makrokohteen värien korostamiseen. Syvemmällä olen harrastanut kohteen valaisua lampulla. Viimeaikoina olen myös innostunut kokeilemaan vähässä luonnonvalossa kuvaamistakin. Se tosin vaatii vakaata kättä, painavan jalustan tai jonkinlaisen klamppisysteemin kameran kiinnittämiseen kuvauksen ajaksi. Kameroiden kennot ovat yllättävän herkkiä ja ominaisuuden riittävät yllättävän vähässäkin valossa."

Mikko Voipiolla on tänä vuonna hankittu Canonin G2, UK Germanyn alumiinikotelo ja ulkoinen salama (samanlainen paketti kuin jutun kirjoittajalla). Salaman valotuksen säätämisessä on ollut harjoittelemista ja kameran automaattinen tarkennus on myös tuottanut yllätyksiä: "Vaikeaksi homman tekee autofokus: se kun yrittää löytää sopivia valoisuusrajoja, joiden perusteella voisi säätää etäisyyden. Minulle kävi jopa niin, että sain nätin terävän kuvan - taustasta! Itse kohde, meduusa, oli samea lätkä keskellä kuvaa. Toisaalta digi on auttanut ainakin noiden meduusoiden kanssa: on heti nähnyt, menikö ihan pieleen."

Itseäni on alkanut eniten häiritä laajakulman puute. Canon G2 tarjoaa n. 35 mm polttovälin kinofilmikoossa mitaten. Suuria kohteita joutuu kuvaamaan kaukaa ja veden sameus häiritsee enemmän. Laajakulmalisäke olisi saatavissa, mutta senkin kanssa polttoväli on vain 28 mm. Jos haluaisi suurempaa laajakulmaa niin edessä olisi digitaalisen järjestelmäkameran ja sille sopivan kotelon osto. Joistakin pokkareista 28 mm linssi löytyy.

Mitä vaihtoehtoja?

Vedenalaiskuvaus digikameroilla lisääntyi huomattavasti, kun muutama vuosi sitten digitaalikameroiden valmistajat toivat markkinoille edullisia polykarbonaattikoteloita pokkaridigeihin. Näiden koteloiden hintahaitari alkaa noin 250 eurosta ja niissä on syvyyskestävyyttä yleensä 20-30 metriin asti. Olympus, Canon ja Sony markkinoivat koteloita nykyään useimpiin malleihinsa ja näitä on ollut saatavilla suomalaisista liikkeistä.

Pokkarikoteloiden suurinpana ongelmana on ulkoisen salaman puute. Kameran omaa salamaa käytettäessä linssin edessä olevat hiukkaset valaistuvat ja näkyvät kuvassa. Ulkoinenkin salama pitää olla varren päässä, jotta valon saa kohdistettua eri suunnasta. Joiltakin valmistajilta on alkanut saada vedenalaiskäyttöön tarkoitettuja orjasalamavaloja, jotka reagoivat kameran oman peitetyn salaman välähdykseen. Ne osaavat myös huomioida digikameroiden usein käyttämän esisalaman.

Toinen hyvin edullinen tapa saada kamera veden alle on saksalaisen Ewa-Marinen pehmeät kamerakotelot. Koteloiden hinnat ovat sadasta eurosta ylöspäin ja niitä on useimmille kameramalleille — maahantuojana on Foto-Bögelund Helsingin Etelärannassa. Näissä vedenkestävyys saadaan aikaan sillä, että kameraa ympäröivä 'pussiin' jätetään ylimääräistä ilmaa, joka puristuu kasaan veden alla, jolloin kotelon sisällä on sama paine kuin ympäröivässä vedessä. Pussit ovat vahvaa muovia ja linssi edessä on suora lasi. Itse olen yhtä tälläistä kokeillut ja suurin ongelma on valo, koska minkäälaista ulkoista salamaa ei voi käyttää. Kameran kaikkia kytkimiä voi käyttää pussin läpi, mutta ei välttämättä helpoimmalla mahdollisella tavalla.

Sekä pokkarikotelo että Ewa-Marinen pussit ovat mainio suoja kameralle myös vedenpinnalla veneiltäessä tai snorklatessa.

Järeämmän luokan kamerakoteloita digitaalikameroille tarjoavat Ikelite, UK Germany, Light & Motion ja joukko pienempiä valmistajia. Näissä hinnat alkavat n. 750 eurosta ylöspäin ja syvyydenkestot ovat useimmiten riittäviä. Ulkoisia salamalaitteita on tarjolla erilaisia. Kotelot on yleensä suunniteltu vain tietylle kameramallille ja yleensä valitut kamerat ovat hiukan kalliimmasta päästä. Näillä koteloilla ei tunnu olevan tarpeeksi menekkiä Suomessa, vaan yleensä nämä on tilattava ulkomailta.

Kokeilisinko VA-kuvausta digikameralla?

Ensinnäkin on mietittävä haluaako yleensäkään kuvata veden alla. Joka tapauksessa kuvaamiseen kuluu rahaa ja harjoitteluun aikaa. Kuvissa onnistumisprosentti tuntuu olevan 10-20 prosenttia. Vastapainona saa veden alle tekemistä ja samalla erittäin hyvän motivaation tasapainottamiskyvyn harjoitteluun. Onnistuneet kuvat tuntuvat herättävän vastakaikua jopa ei-sukeltavissa tuttavissa.

Filmikamera on edelleen erittäin hyvä valinta veden alle ja edullisiakin vaihtoehtoja löytyy. Diafilmille kuvaaminen antaa edelleen näyttävimmät tulokset. Jos on jo tottunut filmille kuvaaja, niin vaihtaminen digiin voi olla suorastaan turhauttavaa.

Jos taas digikamera löytyy jo ennestään ja sille on olemassa kotelo, niin sen hankkimista kyllä kannattaa harkita. Digikuvaa voi käyttää helposti julkaisujen osana ja esittää tietokonenäytöllä tai webissä. Kuvien tulostaminenkin paperikuviksikin on nykyään helppoa ja edullista Ifi:n verkkopalveluissa tai valokuvausliikkeissä.

Kokonaan vasta-alkavan va-kuvaajan valinta digin ja filmin välillä on sitten pitkälti kiinni omasta halusta. Tällä hetkellä digikameralla vedenalaiskuvaus on pitkälti samanhintaista kuin filmilläkin, jos filmi- ja kehityskulutkin huomioidaan.

Jutussa esiteltyjen henkilöiden kuvasivuja:

http://www.iki.fi/snd/pig/frames_digi.html
Joona Koposen Olympus-digikamera ja -kotelo sekä orjasalama.
http://www.iki.fi/~mvo/diving/
Mikko Voipion VA-digikuvia.
http://digifaq.info/vakamera/
Oma Canon G2:ni ja UK Germanyn kotelo.

Verkko tarjoaa sivustoja vedenalaisdigikuvauksesta:

http://www.wetpixel.com/
Esittelyjä, keskustelupalstat, linkkejä.
http://www.digideep.com/
Hyvä luettelo kotelovaihtoehdoista eri kameroihin.
http://www.marscuba.com/uwdigital.html
Japanilainen näkökulma, paljon tietoa pokkarikoteloista.
http://www.seafriends.org.nz/phgraph/
Vedenalaiskuvauksesta yleistietoa ja linkkejä.

Yleisesti digikameroista löytyy tietoa ainakin seuraavilta www-sivustoilta:

http://www.dpreview.com/
Yksi parhaista kameraesittelysivustoista.
http://www.digicamera.net/
Suomalainen; uutisia ja linkkejä.
http://digifaq.info/
Usein kysytyt kysymykset digikameroista suomeksi.