Ohjeita

Mietitkö, mitä objektiivin valovoima käytännössä tarkoittaa? Valovoima on käytännössä objektiivisi suurin käytettävissä oleva aukko. Aukko, käytetty suljinaika ja ISO-herkkyys vaikuttaa siihen, miten kuvasi valottuu ja näkyykö liikkuvassa kohteessa epäterävyyttä.

Tämä laskin laskee sekä aukkoa vastaavia valotustaikoja eri olosuhteissa että suljinaikaa vastaavan liike-epäterävyyden. Molemmat asiat lasketaan aina uudestaan annettujen tietojen pohjalta, kun painat "Laske uudestaan" -näppäintä.

Käytä desimaalipistettä, älä -pilkkua. Lomake tarkistaa hiukan syöttöarvoja, mutta omituisia virheilmoituksia voi tulla esimerkiksi, jos yrität syöttää nollan aukoksi tai vastaavaa.

Arvioitu valotus eri olosuhteissa

Tämä laskin kertoo sinulle minkälaisia valotusaikoja suunnilleen voit käyttää eri ISO-herkkyyden ja aukon avulla. Voit esimerkiksi kokeilla, riittääkö teleobjektiivisi suurin aukko f/5.6 jäähallissa kuvaamaan nopeaa liikettä, vaikkapa järjestelmissä vielä kohtuullisen kohinattomalla ISO800-herkkyydellä.

Lisäksi voit hiukan arvioida kamerajalustan tarvetta. Kun suljinaika kasvaa pitemmäksi kuin käyttämäsi polttovälin käänteisluku, alkaa todennäköisesti käsivaralta otetussa kuvassa näkyä laukaisun tärähdys. Esimerkiksi 50 mm kinopolttoväliä vastaavalla kuvakulmalla alat tarvita kameralle tukea, kun suljinaika pitenee yli 1/50 sekunnin.

Laskimen esittämät suljinajat ovat laskennallisia. Todellisuudessa asiat riippuvat olosuhteista, kamerasta yms. Sinun tulee käyttää kamerasi valotusmittaria ja lisäksi ehkä vielä korjata arvoa, jos kohde on keskiharmaata vaaleampi tai tummempi. Laskettuja arvoja ei myöskään välttämättä löydy suoraan kameran säädöistä, vaan käytetään lähintä sopivaa suljinaikaa.

Valoisa pilvinen on sellainen kesän pilvinen keli, jossa aurinko on kuitenkin korkealla. Tumma pilvinen on illemmalla tai talvella oleva säätyyppi. Varjolla tarkoitetaan ulkona, mutta metsässä, katoksen alla tai vastaavasti otettuja kuvia. Myös suuri-ikkunainen sisätila päiväsaikaan voi sopia tähän kategoriaan.

Jäähalli-kohta sopii hyvin valaistuun halliin. Esimerkiksi halli, jossa voidaan kuvata tv-käyttöön otteluita. Harjoitushalleissa pudotaan usein huonetilan tasoiseen valoon.

Huoneet, joissa on loisteputkivaloja, tai kunnolliset hehkulamput ovat hyvin valaistuja. Tunnelmavalolla tarkoitetaan perinteisempiä sisustusvaloja, jalkalamppuja yms. Vaikka ihminen näkee näissä tiloissa varsin hyvin, niin kamera valitettavasti näkee todellisen tilanteen.

Liike kuvassa

Tässä laskimessa on sitten hiukan enemmän syötettäviä arvoja. Tavoitteena on arvioida, mitä joku käytettävissä oleva suljinaika tarkoittaa.

Paikallaan olevaa kohdetta voi kuvata melkein millä tahansa suljinajalla, kunhan kamera pysyy liikkumatta. Mutta jos kohde liikkuu, tämä alkaa näkyä epäterävyytenä liikkeen suuunnassa. Vaikka suljin toimii nopeammin kuin "silmänräpäyksessä", liike tulee helposti kuvaan mukaan.

Liikkeen näkyminen ei riipu pelkästään suljinajasta, vaan siihen vaikuttaa lopputuloksena olevan kuvan koko ja liikkeen suhde kuvattavan alueen kokoon. Siksi tässä laskimessa kysytään myös käytettävää polttoväliä, kameran kennon tietoja ja liikkeen nopeutta.

Kennon leveyden pikseleinä löydät vaikkapa kameran ohjekirjasta. 6 megapikselin järjestelmäkenno on noin 3000, 8 megapikselin 3500 ja 10 megapikselin 3900 pikseliä leveä. Useimpien nykyisten järjestelmäkennojen kroppikerroin on 1.5-1.6. Se siis kertoo kennon leveyden suhteen kinofilmiruudun kokoon.

Polttoväli riippuu käyttämästäsi objektiivista. Tässä halutaan todellinen polttoväli, ei kinoverrannollista lukua.

Arvioi kohteen etäisyys ja nopeus. Reipas kävely on noin 5 kilometria tunnissa, juoksu 10 km/h. Koirat liikkuvat jopa 20-30 km/h parhaassa vauhdissaan.

Käytettävissä olevasta suljinajasta saat arvion vaikkapa ylläolevasta laskimesta.

Tuloksien tulkinta

"Liike suljinajassa" kertoo kohteen todellisen liikkeen sulkimen avoinnaoloaikana. "Kuva-alan leveys" kertoo, miten leveän kuvan saa kertomaltasi etäisyydeltä. Tällä tiedolla voit myös arvioida objektiivin polttovälin "suurennosta".

"Liike pikseleinä" on sitten se, miten suurena liike näkyy kuvassa. Alle yhden pikselin liike ei voi näkyä mitenkään, koska kamera ei kykene taltioimaan sellaista muutosta.

Todellisuudessa kameran kennon värien laskenta syö puolet tarkkuudesta ja lisäksi liike alkaa kunnolla näkyä vasta kun kahden todellisen pikselin välille saadaan pehmeyseroja. Jos puhutaan tulostetusta kuvasta, niin siitä ihmissilmä ei erota kahta piksliä toisistaan. Niinpä parhaassakin isossa paperikuvassa saa olla 4-8 pikseliä liikettä, ennen kuin se alkaa erottua. Ruudulla neljän pikselin liike alkaa jo näkyä.

Jos kamerassa on pikseleitä 5-10 miljoonaa, niin kuin useimmissa kameroissa nykypäivänä on, normaali 10x15 cm kuva joudutaan pienentämään tulostettaessa. Tämäkin piilottaa liike-epäterävyyttä. Joten kymppikuva kestää hyvin 8-16 pikseliä liikettä. Web-käytössä pienennys on yleensä vielä suurempi.

Esimerkkejä liike-epäterävydestä

Seuraavassa on joitakin kuvia, joihin on simuloitu eri pikselimäärien liike-epäterävyyttä. Niissä on pyritty matkimaan 300 ppi tulostuksen jälkeä siten, että täysiresoluutioiseen kuvaan on tehty liike-epäterävyys ja sitten se on pienennetty suunnilleen siihen kokoon kuin kuva tulisi parhaalla tulostusjäljellä. Epäilisin, että ruudulla nämä näyttävät vieläkin pehmeämmiltä kuin paperilla.

Liikkumaton kuva

2 pikselin liike

4 pikselin liike

8 pikselin liike

Mitä opimme?

Ihmissilmä sopeutuu hyvin eri valaisuihin. Kameralla on suuria vaikeuksia keinovalossa. Nopeiden tilanteiden kuvaukseen tarvitaan suuria ISO-herkkyyksiä ja valovoimaisia objektiiveja, se vain on valokuvauksen fysiikkaa.

Toisaalta, hyvän valokuvaajan merkki ei ole mieletön varustearsenaali, vaan taito onkin käyttää hyväkseen se valo, mitä on käytettävissä. Hyvää valoa voi odottaa, sitä pilvenrakoa tai sitten kesän tuloa. Sisätiloissa kohdetta voi ohjata lampun valoon tai lisätä sopivasti salaman valoa.

Liikkuvien ihmisten tai eläinten kuvaus kannattaa tehdä silloin, kun ne pysäyttävät liikkeensä, esimerkiksi hypyn korkeimmalla kohdalla, kääntyessään, laukaistaessaan jne. Liikkuminen näkyy kuitenkin vielä raajissa ja jännittyneisyydessä. Myös suoraan kohti tulevan kohteen saa helpommin tarkkana kuin poikittain liikkuvan.

Eikä liike ole aina pahasta. Täysin pysähtynyt kohde on aika staattinen. Sensijaan liike-epäterävyys sopivissa kohdissa tuo kuvaan tunnetta ja energiaa. Seuraavassa kuvassa on keinotekoisesti tehty liikettä eri osiin kuvaa. Kukin päättäköön itse mistä pitää.

Miten luvut on laskettu?

Aukko, aika ja herkkyys

Himmentimen aukko ja suljinaika säätävät kennolle tulevaa valon määrää. Herkkyys taas muuttaa kennon tulkintaa tästä valosta.

Suljinaika on suorassa suhteessa valotukseen. Kun suljinaika pitenee kaksinkertaiseksi, kasvaa valotus kaksinkertaiseksi.

Aukko on todellisuudessa suhdeluku, joka kertoo polttovälin ja himmentimen läpimitan suhteen. Tavallaan aukkoluku pitäisi lukea 1/f -muotoisena, siis f/16 on puolet f/8:sta. Himmentimestä läpimenevä valo riippuu himmenninreiän pinta-alasta, joka on neliöllisesti suhteessa sen läpimittaan. Lopputulos on se, että aukkoluvun kasvaessa kaksinkertaiseksi, putoaa valotus neljäsosaan.

ISO-herkkyys on suorassa suhteessa valotukseen - kun ISO-arvo kaksinkertaistuu, valotus kaksinkertaistuu.

Niinpä, kun joku aukon, suljinajan tai herkkyyden arvoista vaihtuu voidaan päästä samaan valotukseen muuttamalla toista arvoa. Rajoina ovat vain kameran asettamat rajotukset näissä arvoissa.

Sunny 16

Tämän taulukon valotusarvojen laskennassa on käytetty nyrkkisääntöä, jota kutsutaan nimellä "Sunny 16". Se arvioi että: Aurinkoisessa säässä voidaan valottaa ISO-herkkyydellä 100, aukolla f/16 ja ajalla 1/100 s.

Muita valotustilanteita arvioidaan sitten seuraavasti:

Liike

Liike pikseleinä saadan arvoimalla ensin liikkeen todellinen matka suljinajan avulla. Kennon tietojen ja polttovälin avulla lasketaan tämän matkan projisoituminen kennolle ja siitä sitten pikseleiden määrä.

Kaavoja

Suljinaika_auringossa = ISO_herkkyys / ( (f_luku/16) * (f_luku/16) )

Matka = (Nopeus_kmh / 3.6) * (suljinaika)

Kuva_alan_leveys = (36 mm / kroppikerroin) * etäisyys / polttoväli

Matka_pikselinä = pikselimäärä * matka / Kuva_alan_leveys


2.7.2008