Miten minä muokkaan valokuvaa Elements 3.0:lla
Tämä kirjoitus on lähinnä tarkoitettu esimerkiksi siitä, mitä kuvalle voisi tehdä. Tämä ei ole yleispätevä ohje eikä mitenkään paras mahdollinen. Tämä työnkulku on hiljakseen itselleni kehittynyt erilaisia muita ohjeita yhdistellen.
Hyvä esimerkki tapojeni muuttumisesta on aikaisempi artikkelini samasta aiheesta, jossa käytin Paint Shop Pro 7.0:aa.
Värinhallinta
Jos haluat jo näytöllä nähdä, miltä kuva tulee näyttämään paperivedoksena, tarvitset ainakin jonkin tasoista värinhallintaa. Elements ei tarjoa täysia hallintamahdollisuuksia, mutta peruskäyttöön riittävän.
Ensimmäinen asia on varmistua oman näytön oikeista asetuksista. Varmimmin tämä käy käyttämällä kalibrointiin ja profilointiin jotain ulkoista näytönkalibrointilaitetta. Toinen mahdollisuus on käyttää Adobe Gammaa näytön perussäätämiseen. Hyvät ohjeet Adobe Gamman käyttöön löytyvät tästä Pikselin verkkosivusta.
Elementsissä on kaksi tilaa värinhallintaan. "Limited" on suoraviivainen sRGB-työtilaa käyttävä tapa, joka riittää jos teet kameran sRGB-tilaisista JPEG-kuvista kuvia verkkoon tai profiloimattomaan kuvanvalmistukseen.
"Full color management" käyttää laajempia AdobeRGB-työtiloja. Tämä on hyvä tila, jos lähetät kuvasi värinhallittuun julkaisuun. Ongelmana Elementsissä on, ettei siinä ole suoria tapoja kuvan väriprofiilin muutokseen. Jos olet tehnyt kuvan Adobe RGB:ssä, et voi muuttaa sitä sRGB:hen vaikkapa verkkokäyttöä varten.
Itse yleensä valitsen työtilan kuvien käyttötarpeen mukaan. Raw-kuva voidaan muuttaa kumpaan tahansa tilaan. Jos on aivan pakko saada konvertoitua kuva, voi sen tehdä Elementsilläkin pikku tempulla. Elements nimittäin konvertoi kuvan, jos se copy-paste:aan eri profiilissa olevan kuvan päälle. Tätä voi käyttää myös kuvavalmistamojen profiiliin konvertointiin. Ohje löytyy PrePressCenterin sivuilta tämän linkin kautta.
Talletus
Ensimmäinen asiani on tallettaa kaikki syntyneet alkuperäiset kuvat levylle. Nykyään en enää heitä juuri mitään kuvia pois, vaan talletan ne ensin kovalevylle ja sitten siirrän rompulle. Joskus tulee päivä, jolloin siitä epäonnistuneestakin kuvasta voi olla iloa. Romput ovat halpoja.
Käytän erillistä muistikortinlukijaa. Siirrän sekä RAW- että JPEG-muotoiset kuvat vain ne kopioimalla levylle. Muokatut kuvat talletan eri nimelle, useimmiten samaan hakemistoon.
Käytän kuvien nimeämisessä hyväkseni kameran kuvanumerointia. Pyrin pitämään numeroinnin katkeamattomana, jolloin jokaiselle kuvalle tulee yksilöivä numero, jota käytän myös muokatuissa versioissa. Näin löydän myös alkuperäisen version kuvasta.
Valinta
Tärkeä taito digikuvauksessa on karsia kuvamäärää. Digikameralla tulee pikkuhiljaa kuvattua yhä enemmän kuvia samassa ajassa ja samasta kohteesta. Ne eivät ole kaikki yhtä hyviä. Itse valitsen isommasta kuvaerästä n. 5-20 % jatkoon. Näille teen korjailut, muutan tarkoitukseen sopivaan kokoon, mietin kuvaavan tekstin ja yleensä teen niistä HTML-muotoisen hakemistosivun (vaikka en laittaisikaan verkkoon). Hakemistosivun ja thumbnailien tekoon käytän Arles-ohjelmistoa
Itselläni ei ole mitään varsinaista mittapuuta, mitkä ovat hyviä kuvia ja mitkä eivät. Nykyään olen varsin kriittinen valotuksen epäonnistumiselle ja terävyydelle, mutta joskus kuvattu tilanne on niin hyvä, että kuva kannattaa tehdä esityskelpoiseksi, vaikka jotain olisi mennyt pieleenkin.
Jos kuvassa on riittävästi resoluutiota, niin muuten tylsästä kuvasta voi löytyä mielenkiintoinen yksityiskohta, jonka saa rajaamalla esille.
Käytän kuvien selaukseen Elements 3.0:n omaa kuvaselainta. Se osaa näyttää sekä JPEG- että Raw-kuvat ja pelkällä klikkauksella pääsee kuvaa editoimaan.
Raw
Kuvaan nykyään pääasiassa Raw-kuvia. Tällöin voin vaikuttaa kuvan valoisuuksiin ja väritasapainoon vielä kuvanoton jälkeenkin. Raw-kuva antaa myös lisää savyjä käyttöön, jolloin kuva kestää paremmin käsittelyä.
Ensimmäiseksi yleensä tarkistan kuvan väritasapainon. Kameran oma valkotasapainoautomatiikka antaa ensimmäisen aproksimaation Raw-säädöille. Usein lisään hiukan kuvan lämpimyyttä, varsinkin jos kuvassa on ihmisiä. Valitse esimerkiksi kuvan käyttämän päivävaloväritasapainon tilalle pilvisen sään värilämmön.
Vaikeissa tilanteissa käytän Raw-konvertterin pipettiä, jolla voi hakea neutraalin värisestä pinnasta kuvalle oikeaa väritasapainoa. Kuitenkin usein käytän suoraan konvertterin kahta värisäätöä, koska mielestäni kuvan värit ovat kuvaajan näkemys, eikä mikään absoluuttinen totuus.
Seuraavassa vaiheessa haen sopivaa valoisuutta. Periaatteessa pyrin saamaan kuvan histogrammin kokonaan käyttöön. Shadows- ja Exposure-säätimet siirtävät histogrammin ääripäitä. Haen niillä koko kuvan dynamiikan esille. Esikatselukuvan Shadows- ja Highlight-varoitukset näyttävät, jos joku kohta uhkaa palaa tai jäädä mustaksi.
Brightness-säädin muuttaa keskisävyjen valoisuutta. Sillä voin avata liian tummiksi jääviä kohtia. Contrast taas määrittelee kuvan jyrkkyyttä, sitä onko histogrammi kapea tai leveä.
Dynamiikan käytössäkään ei ole aina absoluuttisia ratkaisuja. Usein leikkaan mustaa varsin paljon halutessani kuvaan kunnollista jyrkkyyttä. Varsinkin mustavalkoinen kuva kestää paljon paremmin palamista ja karkeutta.
Raw-konvertteri osaa poistaa myös kohinaa varsin mukavasti. Jos olen joutunut käyttämään yli ISO400-herkkyyksiä tai olen joutunut nostamaan exposure-arvoa voimakkaasti, käyn toisella välilehdellä asettamassa Color noise reductionin 100%:iin ja Luminosity noisen 10-40%:iin riippuen kohinan määrästä. Sen sijaan Sharpness:in jätän aina nollaan ja terävöin kuvan vasta lopuksi
Valmiin Raw-kuvan voi siirtää editorin puolelle joko 8- tai 16-bittisenä. Yleensä käytän 16-bittistä tilaa.
Rajaus
Vaikka perinteisesti arvostetaan kuvan asettelua jo kuvausvaiheessa, niin uskallan tunnustaa, että rajaan lopullisesti kuvan vasta tietokoneen ruudulla. Nyt varsinkin kun kamera tarjoaa n. 3000 x 2000 pikseliä, niin siinä on varaa pudottaa pikseleitä ja vielä saada tulostettava kuva.
Minä pudotan pois turhia reunoja ja häiritseviä yksityiskohtia. Rajaan usein henkilöitä puolilähikuviksi tai joskus otan kuvasta vain pienehkön yksityiskohdan. Erityisesti, jos kuva tulee webbiin, jolloin kuvaa ei halua esittää 900x600 pistettä suurempana, joku hyvinkin pieni juttu voi näyttää hyvälle.
Rajatessani on tapanani pysyä alkuperäisessä kuvasuhteessa. Eli siis kuvan levyden ja korkeuden suhde on vakio (yleensä 3:2). Tästä ei välttämättä tarvitse pitää kiinni, mutta kuvakokoelmista tulee jotenkin rauhallisempia. Käytän joskus myös neliömäistä kuvaa, jos se tukee kuvan sisältöä.
Käytän Elementsin rajaustyökalua (crop), jonka ohjauspaneliin asetan haluamani kuvasuhteen mittoina, esimerkiksi 15 cm x 10 cm. Tällöin työkalu tekee suoraan oikean muotoisen rajauksen, jonka vedän hiirellä oikean kokoiseksi ja oikeaan paikkaan.
Elementsin crop-työkalu mahdollistaa myös alueen suoristamisen. Rajauksen reunan voi ensin vetää halutun pysty- tai vaakaviivan vierelle, kääntää rajauksen sen suuntaiseksi ja lopuksi vetää rajauksen haluttuun kokoon ja paikkaan.
Musta-valko
Teen nykyään paljon kuviani mustavalkoiseksi tai siis oikeastaan harmaasävykuviksi. Tähän on monta tapaa, mutta tyypillisesti käytän kahta eri metodia.
Jos kuvat ovat Raw-muodossa, käytän konvertteria kuvan kääntämiseen. Säädän Saturation-säätimen -100%:iin, jolloin värit poistuvat. Säädän värien muuntumista konvertterin väritasapainosäätimillä. Useimmiten lähinnä kokeilen Color Balance -säätimellä, miltä kuva näyttäisi. Usein hyviä arvauksia ovat 2700 K tai 6500 K varsinkin ihoa sisältävissä kuvissa.
Toinen nopea tapa tehdä mustavalkokuva JPEG:stä Elementsillä on käyttää kahta päällekkäistä Hue-Saturation -säätötasoa. Ylempään tasoon asetetaan sekoitustilaksi "Color" ja saturaatio väännetään nollaan. Alemman tason Hue-säädintä liikuttamalla voidaan värien muuntumista säätää. Hienosäätöjä voidaan tehdä valitsemalla alemmassa säätötasossa joku värialue ja korjaamalla sen Hue:a erikseen.
Kun kuva on sopiva, niin sen jälkeen sille voi tehdä tasojen yhdistämisen (Flatten Image).
Mustavalkokuva voi usein olla varsin jyrkkä. Elementsissä ei ole Curves-säädintä, jolla tätä voisi säätää helposti. Levels-säätö ja Shadows-Highlight-säätimen "Midtone contrast" auttavat, ja samoin myöhemmin esitettävä paikallikontrastin lisääminen "Unsharp Mask" -työkalulla.
Kun kuva on muutettu, voi sen muuttaa grayscale-moodiin, jolloin siihen ei enää tule värejä käsittelytoimien seurauksena. Image / Mode / Grayscale.
JPEG väritasapaino
Jos joudun käsittelemään JPEG-kuvia, en voi käyttää Raw-konvertterin helppoja värinsäätimiä. Elements ei tarjoa kovin suoraviivaista tapaa säätää kuvan valkotasapainoa.
Itse katson väritasapainoa ensinnäkin kuvasta ja sitten kuvan histogrammista. Selkeän sinisyyden tai punaisuuden yleensä näkee heti. Tarkemmin värin virheen näkee katsomalla jotain, jonka varmasti tietää valkoiseksi tai harmaaksi. Tätä voi vielä varmistaa pipetti-työkalulla, joka näyttää kuvapisteen väriarvot numerona, kun pipetin vie kuvan päälle. Jos valkoisen tai harmaan pisteen väriarvot heittävät suuresti toisistaan, on kuvassa korjattavaa.
Värijakaumaa voi katsoa myös ns. histogrammin avulla. Sen saa esille Windows-valikosta. Valitsemalla histogramminäytön "Channels"-valikosta kohdan "colors" saa näkyviin eri värienkin jakauman.
Jos harmaasävykäyrässä näkyy huippuja ja eri värien käyrissä näkyvät suunilleen samanmuotoiset huiput, mutta eri kohdissa (varsinkin suuremmassa päässä), niin tällöin tyypillisesti kuvassa kannattaa korjata värejä.
Nopein tapa on käyttää "Levels"-säädintä. Sen harmaalla pipetillä voi tökätä kuvan neutraalia väripintaa, jolloin koko kuva säädetään tämän mukaisesti. Hiukan kokeilemalla löytää usein jonkun sopivan näköisen version.
Toinen vaihtoehto on säätää eri värikanavien Levels:jä. Aluksi voi säätää kunkin kanavan tumman ja vaalean pään säätimet histogrammien reunoihin. Hienosäätöä voi tehdä kunkin kanavan gamma-säätimellä.
Eräs tapa on käyttää "Color variations"-näyttöä. Sillä voi säätää erikseen kuvaa punaisemmaksi, sinisemmäksi jne. Muutokset kannattaa tehdä pieninä askelina.
Joskus, jos kuva on vain hiukan liian sininen tai punainen, voi koettaa käyttää Hue-Saturation -säätimen Hue-säädintä. Liikuttamalla sitä aivan muutaman askelen nollasta poikkeavaksi, voivat ihon värit asettua kohdallen.
Tarkempaan värien korjaamiseen löydät ohjeita hyvistä kuvankäsittelyoppaista. Usein niiden ohjeisiin tarvitaan jo ison Photoshopin työkaluja.
Valoisuus ja kontrasti
Jos kuva on tehty Raw-konvertterissa, on kuvan dynamiikka yleensä säädetty kohdalleen jo siellä. JPEG-kuvan histogrammissa sen sijaan voi olla vielä tyhjää käyrien päissä. Tämä aiheuttaa että kuvan valoisuudet jäävät hiukan latteiksi. Jos tämä ei ole haluttua, niin dynamiikkaa kannattaa leventää Levels-toiminnolla.
Enchance / Adjust Lighting / Levels avaa näytön, jossa näkyy kuvan histogrammi. Sen alla olevat musta ja valkoinen kolmio kannattaa siirtää suunnilleen histogrammi käyrän alku- ja loppupisteisiin. Keskimmäinen harmaa kolmio, ns. gamma-säädin vaalentaa tai tummentaa kuvan keskisävyjä. Tällä voi helposti vaalentaa liian tumman näköiseksi jäänyttä kuvaa, ilman että polttaa mitään puhki.
Kuvan kontrastia voi parantaa myös ns. paikalliskontrastien parantamisella. Se tehdään Unsharp Mask -suodattimella. Avataan Filters / Sharpen / Unsharp Mask. Arvoiksi voi ensin laittaa Amount: 10%, Radius: 50 pixels, Threshold 0 levels. Kuva "kirkastuu" ja yksityiskohdat tulevat paremmin esille. Jos tuntuu että kuva on yhä hiukan samea, niin voi kokeilla Amount:ksi 20%. Kannattaa varoa, ettei kuvasta tule liian jyrkkä, erityisesti ihmiskasvot voivat kärsiä liian suuresta korostuksesta.
Jos kuvan histogrammissa ei ole suurta tyhjää aluetta vaaleassa päässä, niin teen paikalliskontrastien korotuksen ensin ja sitten vasta hienosäädän Levels:it. Jos kuvaa joutuu avaamaan runsaasti, niin sitten ensin se, niin että histogrammin päihin jää jonkin verran tyhjää. Sitten vasta Unsharp Mask.
Kuvan koon muuttaminen
Jos kuvaa on tarkoitus katsoa ruudulla tai web:ssä, niin muutan kuvan kokoa. Joskus myös tallennan ison kuvan eri hakemistoon ennen koon muutosta, jolloin minulla on tarvittaessa kuvasta isokin versio esim. tulostusta varten tai vaikkapa, jos joku haluaa 'alkuperäisen' kuvan itselleen.
Web-kuvan teen tyypillisesti niin, että kuvan pystykorkeus on 600 pikseliä. Image / Resize / Image Size -työkalulla homma hoituu helposti, syöttämällä sopiva korkeus, ja leveys lasketaan kuvasuhteen mukaan. Käytän pienennystapana "Bicubic sharpen" -metodia, jolloin kuva terävöityy yleensä varsin sopivaksi web-käyttöön.
Tulostusta varten pyrin tietenkin pitämään mahdollisimman paljon pikseleitä kuvassa. Jos tiedän tarkkaan mikä on tulostuksen optimaalinen resoluutio ja haluan kuvan tietyn kokoisena, muutan kuvan mieluiten jo kuvankäsittelyssä oikean kokoiseksi. Tällöin voi jopa kuvaa hiukan suurentaa - etuna on, että voit itse tällöin hallita suurentamista, etkä jättää sitä kuvavalmistajan tai printteriohjaimen varaan.
Terävöitys
Terävöityksellä ei yleensä voi korjata tärähdystä tai muuta epäterävyyttä, mutta sillä voi korostaa yksityiskohtia näkyvämmäksi ja korjata kuvan pienentämisen aiheuttamaa sumentumista. Nykyään pidän kamerani tekemän terävöityksen minimissä, joten yleensä kaikki kuvani kaipaavat hiukan terävöittämistä kuvankäsittelyssä. Erityisesti kuvan pienentämisen jälkeen tarvitaan terävöittämistä.
Valokuvien terävöitykseen järkevin toiminto on ns. Unsharp mask. Nimestään huolimatta unsharp mask korostaa kuvassa olevia nopeita kontrastimuutoksia vahvistaen niitä lisää.
Terävöityksen vaikutusta pitää Elementsissä seurata sopivalla kuvan suurennoksella. Siis käyttää joko 100%, 50% tai 25% suurennosta ruudulla. Väliarvot yleensä korostavat terävöitystä varsin omituisesti. Jos kuva on menossa tulostukseen tai painoon, niin 50% taso on parempi kuin 100%, koska tällöin jälki näyttää enemmän tarkan painon jäljeltä. Web-kuvissa taas kannattaa katsoa 100% tasolla.
Toiminto löytyy kohdasta Filters / Sharpen / Unsharp Mask. Jos kuva on tarkoitettu tulostettavaksi, niin arvot ovat luokkaa Amount: 100%, Radius: 1 pixels, Threshold 0 levels. Pehmeämmmissä kuvissa voi Amountia nostaa, tarkkojen pienien yksityiskohtien kanssa voi Radiusta pienentää.
Painoon menevä kuva vaatii usein aivan liian voimakkaalta näyttävää terävöitystä. Amount 150-200 saattaa olla ihan sopiva, jopa Radiusta voi nostaa. Kuvaa voi katsoa vaikkapa 25% suurennoksella, jolloin on lähellä painon kuvanlaatua.
Vakioasetukseni webbiin tarkoitetulle kuvalle ovat Amount 70%, Radius: 0.5 pixels, Threshold: 0. Jos kuvaan näyttää syntyvän haloja, vaaleita reunoja tummien reunojen ympärille, niin Radius jopa arvoon 0.3 pixels.
Threshold-arvolla voi hiukan rajoittaa kohinan terävöitymistä. Kohinaisessa kuvassa sen arvoa voi nostaa 2-5 levelsiä ja hiukan lisätä Amountia.
Terävöitykseen on paljon muitakin, usein parempia menetelmiä. Niitä kannattaa hakea Photoshop-oppaista.
Kuten edellä mainitsin, Elementsin pienennöksen "bicubic sharpen" -menetelmä tekee terävöityksen. Varsinkin web-kuvissa tämä yleensä riittää ihan sellaisenaan.
Lopputoimet
Jos kuvani on ollut 16-bittisessä tilassa, pitää se lopuksi muuttaa 8-bittiseksi. Image / Mode / Convert to 8-bit hoitaa homman. Useat kuvan korjailut vaativat 8-bittisen kuvan, joten tämän saattaa joutua tekemään ennen niitä.
Tallennus sitten JPEG:ksi tai TIFF:ksi tarpeen mukaan. Isoihin kuviin kannattaa ruksia mukaan tallennusikkunassa kuvan profiili. Web-kuvista sen taas voi jättää pois tilaa viemästä.
14.2.2007
