Minkä kokoinen on digikameran kenno?

Digipokkareiden kennon koko on yleensä vain 5–10 mm leveä. Digijärjestelmäkameroissa kenno on suurempi: 16 mm:stä aina kinofilmikokoiseen 36 mm:een asti. Keskikoon digikameroissa on isompiakin.

Kennoissa olevat anturit ovat erittäin pieniä, jo pölyhiukkanen kennon valmistusprosessissa pilaa tuhansia antureita. Osa kennoista on aina viallisia, jolloin koko kenno joudutaan testauksen jälkeen heittämään pois. Mitä suurempi kenno on, sitä suurempi todennäköisyys on, että siinä on viallisia antureita. Näin ollen suurten kennojen valmistaminen on kalliimpaa.

Polttovälikerroin

Kennon koosta johtuen digikameran kuvakulma jää huomattavasti pienemmäksi verrattuna kinokoon kameroihin. Tästä seuraa, että arvioitaessa polttovälin aiheuttamaa "suurennusta", on polttoväli kerrottava filmin ja kennon kokojen suhteella. Esimerkiksi digikameran polttoväli voi olla 7–21 mm, mutta koska sen kenno on 5 kertaa pienempi kuin kinofilmi, niin kinokokoon verrannollinen polttoväli onkin 35–105 mm. Kameran tiedoissa yleensä ilmoitetaan kinokokoon verrannolliset polttovälit tai ns. rajauskerroin.

Erittäin lyhytpolttovälistä linssiä ei ole helppo tehdä hyvälaatuisena ja siksi digipokkareissa ei kovin usein ole leveää laajakulmaa, mutta pitkiä telejä taas löytyy helpommin.

Kun sitten halutaan laskea kameran syvätarkkuutta, niin onkin käytettävä digin oikeaa polttoväliä. Koska pokkareissa on varsin pienet polttovälit, niin syvätarkkuusalueet ovat varsin isoja.

Digikameroissa kennon koot ilmoitetaan usein vanhoilla televisikameroiden videoputken mitoilla, esimerkiksi 1/1.8". Tämä ei tarkoita, että kennon läpimitta olisi 1 / 1.8 tuumaa = 14 mm, vaan todellisuudessa kenno on n. 9 mm lävistäjältään. Oheisessa linkissä kennon mitoista löytyy eri kokojen mitat.

Vaikutus kuvanlaatuun

Kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun. Tämä johtuu pääasiassa kennon kohinaherkkyydestä, joka kasvaa kennon pienentyessä. Varsinaisesti kyse on yhden anturin koosta. Suurempi pikseli kerää enemmän valoa, mutta kohinan määrä kennossa pysyy suunnilleen vakiona.

Kompaktikameran kenno tuottaa varsin hyvälaatuista kuvaa pienimmällä ISO-herkkyydellä, mutta kohina nousee voimakkaasti kun herkkyyttä nostetaan ISO800 tai ISO1600 -arvoille. Järjestelmäkameran 3–5 kertaa suuremmalla kennolla voidaan kuvata hyvää kuvaa vielä ISO1600 tai 3200 -arvoilla.