Miksi toisen kameran kuvat ovat parempia, vaikka linssistöt ovat samanlaiset ja pikseleitä on yhtä paljon?

Oletetaan aluksi, että vertaat suunnilleen samanlaisista kohteista otettuja kuvia, joita ei ole käsitelty kuvankäsittelyssä. Lisäksi oletetaan, että linssistöt ovat todellakin yhtä laadukkaita. Tähän ei vaikuta pelkästään maksimi käytettävissä oleva aukko tai sama valmistaja.

Kenno

Filmikameroissa kuvan laatuun on teknisesti vaikuttanut lähinnä käytetty linssistö ja käytetty filmi. Digikamerassakin 'filmi' – kamerassa käytettävä kenno – vaikuttaa hyvin paljon kuvan laatuun. Kuitenkin kuluttajatason kameroissa on tähän asti ollut varsin samanlaiset kennot, johtuen pääasiassa siitä, että CCD-kennojen tuottajia on kovin vähän. Suurin osa peruskennoista on tullut samasta Sonyn tehtaasta.

Uusia kilpailijoitakin on tullut. Esimerkiksi Fuji ja Panasonic tekevät kennonsa pääsääntöisesti itse. Fujin F-sarjan pokkareita onkin pidetty hyvänä esimerkkinä siitä, että pienenkin kameran voi tehdä toimimaan hämärässä.

Järjestelmäkameroissa kennon koko on isompi ja uusimmissa kameroissa jopa kinofilmin ruudun kokoinen. Tämä mahdollistaa kuvaamisen hämärämmässä ja kuvan laadun paranemisen silminnähden. Varsinkin kohina vähenee isommissa kennoissa. Lisäksi isompi kenno pystyy käyttämään paremmin hyväkseen optiikan tarjoaman tarkkuuden.

Aivan halvimmissa kameroissa käytetään halpoja CMOS-kennoja, joiden kuvaa ei saada laadukkaaksi edes jälkikäteen käsittelemällä. Näiden käyttötarkoitus onkin enemmän muistiinpanojen tekeminen tai web-kamerana käyttö.

Yllättävää kyllä CMOS-tekniikka on myös parantanut kuvan laatua. Järjestelmäkameroissa CMOS:lla voidan tehdää suuria kennoja järkevään hintaan ja lisäksi sisällyttää jo kennon kuvanlaatua parantavia tekijöitä, kuten kohinanpoistoa.

Kameran sisäinen ohjelmisto

Kameran sisäinen ohjelmisto on asia, joka vaihtelee paljon eri kameroissa. Ohjelmistoa ei useimmiten paljoa esitellä kameroiden tiedoissa. Tähän lienee selkeimpänä syynä se, ettei ole olemassa hyviä yhteismitallisia tunnuslukuja, jolla voisi kuvata ohjelmiston 'hyvyyttä'. Kuitenkin ohjelmisto on yksi suurimpia vaikuttajia digikameran kuvanlaadussa.

Kun kuva tulee kennolta, se sisältää vain kustakin kennon pisteestä mitatun valon voimakkuuden. Kunkin anturin edessä on värisuodatin, joka aiheuttaa, että anturin antama valon voimakkuuden mittaus on painottunut jollekin valon aallonpituusalueelle. Näistä tiedoista kameran ohjelmisto pyrkii laskemaan kaikille kuvapisteille värin, korjaamaan valkotasapainoa, tekemään kohinapoistoa ja terävöitystä ja lopuksi vielä pakkaamaan kuvan. Ja kaikki tämä mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Kameran ohjelmistoa kehitettäessä on jouduttu tekemään kompromisseja, jotta kuvan käsittely olisi nopeata ja kuitenkin kuva tyydyttäisi käyttäjää. Tehokkuutta käsittelyyn saa paremmilla prosessoreilla ja rinnakkaiskäsittelyllä, mutta nämä kasvattavat kameran hintaa. Erityisen raskasta on vaikeiden valotustilanteiden käsittely ja kohinanpoisto. Tunnusomaista halvoille digikameroille onkin huono toimivuus hämärässä ja kohinainen kuva.

Prosessoritehot ovat kasvaneet huomattavasti ja kameroiden kuvanlaatu on parantunut melkoisesti muutaman viime vuoden aikana. Kameroihin on lisätty tehokasta kohinanpoistoa ja erilaisia kuvankäsittelymahdollisuuksia. Yleisesti voikin sanoa, että tällä hetkellä kaikki valokuvaukseen tarkoitetut kamerat ovat kohtuullisen hyviä kuvanlaadultaan. Poikkeuksena tästä on kuitenkin herkkyyden kasvattamisesta tapahtuva kohinan lisääntyminen, joka tuntuu vaivaavan vieläkin lähes kaikkia kompaktikameroita.

Kuvaaja

Vaikka otettaisiin kuvaa samasta kohteesta, niin kuitenkin kuvaajilla on eroja. Kokemus tuo näkemystä siitä, miten valotus pitää asettaa, jotta kohde tulisi edukseen esille. Ja vaikka kamera toimisi automatiikallakin, niin kokenut kuvaaja osaa kohdistaa automatiikan mittaamaan sellaisesta pisteestä, josta valotus asettuu edullisesti. Monesti kuvan onnistuminen on hyvin pienistä asioista kiinni.

Jopa kameran oikea kiinnipitäminen vaikuttaa kuvan tarkkuuteen. Kamera tärähtää yllättävän helposti laukaistaessa. Pitkillä polttoväleillä tai hämärässä kuvattaessa tärähtäneet kuvat pilaavat monen tilanteen tallentumisen.

Uuteen kameraan pitää saada tuntumaa. Voikin olla että esim. pitkään filmille kuvannut ei tunnu saavan digillä kuvia, koska kamera käyttäytyy erilailla.

Vertailukelpoisia kuvia kahdella kameralla saadaan vain kuvaamalla samalta jalustalta samaa muuttumatonta kohdetta mahdollisimman samoilla asetuksilla.