Objektiivini ei tarkenna automaattisesti kohdalleen.

Vaikka järjestelmäkameroiden automaattitarkennus on huomattavasti parempi kuin digikompaktien, esiintyy siinäkin joskus ongelmia. Tarkennus ei tunnu löytävät kohdettaan tai tarkentaa säännöllisesti väärään kohtaan.

Tyypillisin ongelma on satunnainen tarkennuksen epäonnistuminen. Syynä on yleensä liian vähäinen valo tai vähäkontrastinen kohde. Automaattitarkennuksen täytyy nähdä kohteesta jokin vaalean ja tumman kohdan terävä raja, johon se tarkentuu. Tasainen pintaan ei voida tarkentua, eikä tarkennus onnistu jos valoa on niin vähän, ettei kontrastiraja näy.

Joskus tarkennuksen epäonnistumisen aiheuttaa tarkentaminen toistuvaan kuvioon. Esimerkiksi viivakuvio voi aiheuttaa sen, että kamera valitseekin väärän etäisyyden kun se pyrkii sovittamaan kohteen kontrastirajoja kohdalleen.

Satunnaiseen tarkennuksen epäonnistumiseen auttaa paremman kohteen käyttö tarkennuksessa. Tarkennuksen voi tehdä etuvedolla sopivalla etäisyydellä olevaan kohteeseen ja sitten kääntää kamera oikeaan rajaukseen. Käsitarkennus on toinen tehokas tapa varsinkin hämärissä olosuhteissa.

Paremman luokan kamerarungoissa on seuraavia tarkennustapoja. Niillä voidaan esimerkiksi urheilijaa tai eläintä seurata automaattisesti. Yleensä kohde ensin osoitetaan keskimmäisellä pisteellä, jonka jälkeen kamera yrittää seurata kohdetta vaihtamalla tarvittaessa tarkennuspistettä.

Seuraavan tarkennuksen käyttöä kannattaa opetella etukäteen. Manuaali avulla tulee löytää oikeat asetukset, usein vaaditaan erikseen päälle niin sanottu jatkuva seuraaminen ja kaikkien tarkennuspisteiden käytön salliminen. Lisäksi toimintoon liittyy usein parametreja, jotka ohjaavat kameran käyttäytymistä.

Jatkuva tarkennuksen virhe

Automaattitarkennus voi olla myös viallinen tai säädetty väärin. Objektiiveissakin esiintyy maanantaikappaleita tai joskus erimerkkiset laitteet eivät toimi täydellisesti yhteen.

Säännöllisesti eteen tai taakse tarkentuvan objektiivin voi testata melko helposti itsekin. Ehkä helpoin tapa on ottaa sanomalehden tekstisivu, vetää siihen tussilla teräväreunainen paksu viiva ja asettaa se vaikka lattialle hyvään valoon. Kameraan säädetään iso aukko ja vain yksi tarkennuspiste käyttöön.

Suunnataan seisten kamera vinosti vaakasuoraan viivaan, annetaan kameran tarkentaa ja otetaan kuva. Toistetaan muutaman kerran, mielellään eri etäisyyksiltäkin. Jos kyseessä on zoom, kokeillaan muutamalla polttovälillä.

Syntyvästä kuvasta näkee melko helposti, jos sivun kirjaimet ovat tarkkoja väärässä kohdassa. Aivan pienestä virheestä ei vielä voi hermostua, varsinkin jos sen esiintyminen on satunnaista. Selkeästä etu- tai takapuolelle kohdistuvasta virheestä kannattaa mennä valittamaan takuuajan puitteissa. Vanhemmankin objektiivin saa säädettyä kohdalleen kohtuuhintaan.

Jos virhettä on, kannattaa samalla testata kaikki omat objektiivit. Huolto voi haluta nähdä testikuvat ja ehkä haluaa samalla varmistaa myös muiden objektiivien tarkkuuden säilymisen.

Tapaukset, jossa on kyseessä eri valmistajan runko ja objektiivi, voivat olla hankalia. Joskus yhteistä säätöä ei löydy ja molempien huollot voivat syyttää toisiaan. Kunnon oma testaus auttaa.

Edellä esitetyllä tavalla voi kokeilla myös käsitarkennuksen onnistumista. Käsitarkennuksen ongelmat voivat johtua etsimen dioptrisäädön väärästä asennosta. Vikaa voi olla myös etsinlasin tai peilin väärässä asennossa.

Muu kuvan epätarkkuus

Jos kuva ei tunnu olevan terävä mistään kohtaan, tai kuva on säännöllisesti pehmeä jostain laidastaan, on syy jossain muualla kuin automaattitarkennuksessa. Vikaa voi olla objektiivin linssien asennossa, reilusti likaa tai hometta objektiivissa tai jopa kameran kenno irronnut. Jollei näkyvää vikaa löydy, ota yhteyttä huoltoon.