Minkälaisen kameranjalustan hankkisin?

Jalusta estää kameran tärähtämistä kuvanottotilanteessa. Lisäksi jalusta vähentää käsien rasitusta ja antaa mahdollisuuden kuviin itselaukaisimella yms. Digikamerassa LCD-näyttö helpottaa jalustan käyttöä, kun silmänkään ei välttämättä tarvitse olla tähtäimellä.

Minkälainen jalusta

Jalustan tyyppiin vaikuttaa useampi erilainen tarve:

• Jalustan tulee kestää kameran paino
• Jalusta kameroineen ei saisi heilua pienessä tuulessa.
• Jalustan tulisi tarjota mahdollisuus kääntää kameraa eri asentoihin
• Jalustan pitäisi olla kuljetettavissa
• Jalustaa pitäisi voida käyttää myös epätasaisella alustalla.
• Jalustan tulisi taipua myös lähelle maata makrokuvausta varten

Kaikki nämä tarpeet eivät yleensä yhdisty samassa jalustassa, vaan on hankittava omien tarpeiden mukaan sopiva jalusta.

Perinteinen kolmijalkainen jalusta toimii useimmiten epätasaisessakin maastossa. Kun jalusta on tarpeeksi tukeva, niin se kannattaa kamerankin hyvin. Kevyt muoviosia sisältävä jalusta on kevyt kuljettaa ja edullinen, mutta ei välttämättä pysy pystyssä tuulessa ilman tukemista. Raskaampi alumiininen on kestävä ja tukeva, mutta hankalampi kuljettaa.

Kolmijaloissa on myös eroja siinä, miten jalkoja voidaan asetella – erityisesti luontokuvaukseen tarkoitetuissa voi jalat asetella hyvin vapaasti ja myös niin, että kamera saadaan aivan maanrajaan. Perusjalustan korkeuden pitäisi kuitenkin olla sellainen, että sillä voi ottaa mukavasti kuvia kameran ollessa omien silmien korkeudella.

Kun jalustasta haluaa kuljetettavamman, voidaan käyttää ns. monopodia, yksijalkaa, joka tukee kameraa pystysuunnassa, mutta sivusuuntainen heilunta estetään kiinni pitämisellä. Toinen kevyt ja edullinen vaihtoehto on ns. pöytäjalusta. Tämä on pieni kolmijalka tai vastaava, joka asetetaan pöydälle tai muulle alustalle. Pöytäjalustankin tukevuutta kannattaa kokeilla omalla kameralla.

Erikoisempia jalustoja on mm. puristinjalusta, jotka kiristetään jonkun tangon tai pöydänreunan ympärille. Jalustoja löytyy myös auton ikkunaan tai imukupilla varustettuna. Ammattikuvaajat käyttävät myös jalustoja jotka tukeutuvat kuvaajan olkapäähän tai rinnuksille. Monesti näppäräksi jalustaksi käy myös ns. hernepussi, jossa alustalle asetetaan hiekkaa, herneitä tai riisiä sisältävä pussi ja tämän päälle voidaan asetella kamera sopivaan asentoon.

Miten kamera kiinnitetään jalustaan?

Sitä jalustan osaa, johon kamera kiinnittyy, ja jolla kameraa voidaan kääntää eri asentoihin, kutsutaan jalustan pääksi. Aivan halvimpia jalustoja lukuunottamatta pää on hankittavissa erikseen ja vaihdettavissa eri tyyppiseksi tarpeen mukaan. Jalusta ja pää on yleensä kiinnitetty toisiinsa 3/8" UNC-kierteisellä pultilla.

Useimmissa jalustoissa kamera kiinnitetään ns. jalustakierteen avulla. Kameran pohjassa on 1/4" UNC-kierteellä varustettu reikä, johon jalustan pään pultti kierretään ja kiristetään.

Jalustan päät ovat yleensä joko ns. kuulapäitä tai panorointipäitä. Kuulapäässä kameraa voi liikuttaa suhteellisen vapaasti eri asentoihin kameran kiinnittyessä vapaasti pyörivään kuulaan. Sopivan kameran asennon löytyessä kuula lukitaan sen hetkiseen asentoonsa. Kuulapään saa nopeasti ja helposti eri asentoihin.

Panorointipäässä on kolme akselia, joiden avulla kameraa voidaan pyörittää pysty- ja ristikkäisten vaaka-akselien ympäri. Etuna on, että kameraa on helppo liikuttaa vaaka- tai pystysuunnassa, ilman että muuten kameran asento vaihtuu. Tälläinen pää on hyvä myös videokameran kanssa ja siksi sitä usein kutsutaan myös videopääksi.

Erikoistapaus panorointipäästä on ns. panoraamapää, jossa kameraa on helppo pyörittää vaakasuunnassa tasaisin välein panoramakuvan ottoa varten. Panoraamakuvien ottoa varten jalustassa on hyvä olla myös pienet vesivaa'at, jotta kameran pyörimisakselin saisi tasan pystysuoraan.

Monopodeja varten on olemassa ns. tilttipää, jossa on ainoastaan saranoitu levy. Tällä kameran saa vaaka tai pystyasentoon, muun asettelun voi tehdä kallistamalla monopodia.

Useissa jalustapäissä on erillinen pikakiinnityslevy, joka ruuvataan kameraan. Levy lukitaan sitten päähän nopealla pikalukolla. Näin kamera saadaan nopeasti käsivaralle tai takaisin jalustaan. Hyvä lisävaruste jalustalle on myös kantohihna, jolloin hiukan painavampaakin jalustaa voi kuljettaa mukana helpommin.

Mitä siis hankin?

Kameran jalustan tyyppi kannattaa valita oman tarpeen mukaan. Jalustaa kannattaa kokeilla jo liikkeessä omalla kameralla ja katsoa, ettei se horju tai tärise jalkojen ollessa täydessä pituudessaan. Erilaisten kiristimien ja lukkojen tulisi olla kestävän oloisia ja helppoja käyttää. Vaikka hinta on usein merkitsevä tekijä, niin jalusta kestävillä osilla voi olla kokonaisedullisempi kuin herkästi rikkoutuva muoviosainen.