Mikä on laajakulma?
Mikä on tele?

Laajakulmalla tarkoitetaan objektiivia, linssistöä joka kuvaa leveän kuva-alan. Voit kuvata läheltäkin suurta kohdetta niin, että se näkyy kokonaan kuvassa

Telellä tarkoitetaan objektiivia, joka kuvaa kapean kuva-alan. Tällöin kauempanakin oleva kohde täyttää koko kuva-alan, kohde ikäänkuin suurentuu kuvaan. Zoom ei tarkoita teleä, se tarkoittaa vain sitä, että voit muuttaa polttoväliä, objektiivin kuvakulmaa portaattomasti. Voi olla laajakulmazoomejakin.

Normaaliobjektiivi

Seuraavaa osaa varten olisi syytä käydä lukemassa ohessa oleva sivu polttovälistä.

Rajana telelle ja laajakulmalle pidetään niin sanottua normaaliobjektiivia. Sen polttoväli on kinokokoiselle kennolle 40-50 mm. Muiden kennokokojen tapauksessa saman kuvakulman tuottaa polttoväli, joka on saman suuruinen kuin kennon lävistäjän läpimitta. 1.6-rajauskertoimelle siis suunnilleen 27 millimetriä ja 4/3-järjestelmälle 21 millimetriä. Näitä pidempiä polttovälejä voidaan siis kutsua teleiksi ja lyhyempiä laajakulmiksi.

Laajakulmazoom toimii yleensä laajakulman polttoväleillä ja telezoom vastaavasti pitkillä polttoväleillä. On myös paljon zoomeja, jotka ulottuvat laajakulmasta telealueelle esimerkiksi 28-70 tai 18-200 milliset. Näitä kai voisi kutsua yleiszoomeiksi tai jotain.

Ei ole yhtä syytä siihen, että tätä tiettyä polttoväliä kutsutaan "normaaliksi". Ehkä perinteisin selitys on se, että jos tulostetaan kuvasta suunnilleen A5-kokoinen tuloste ja pidetään sitä kädessä katseluetäisyydellä, kuva näyttää kohteen kokoiselta, jos se on kuvattu normaaliobjektiivilla.

Tätä selitystä on käyttänyt ainakin Oscal Barnack, Leica-kinofilmikameran kehittäjä. Hän valitsi kameraansa ensimmäisiksi linsseiksi juuri 50 mm objektiivit. Toisaalta silloinen linssitekniikka mahdollisti juuri 50 mm objektiivit helpoimmin valmistettavaksi piirtokykyisinä.

Toinen hyvä selitys erityisesti peilietsimellisen kameran kanssa on se, että kameran peilikoneisto vaatii tilaa kennon ja objektiivin väliin. Normaaliobjektiivi on pienimpiä polttovälejä, joilla ei tarvita mitään vaikeasti rakennettavaa retrofocus-rakennetta. Eli normaaliobjektiivi on halpa rakentaa peilietsinkameraan.

Printin "oikea koko" -selitykseen liittyy myös se ominaisuus, että normaaliobjektiivilla kuvattaessa kuva-alan lävistäjä on suunnilleen saman pituinen kuin etäisyys kohteeseen.

Vääriä normaaleja

Normaaliobjektiivin kuvakulma ei ole sama kuin silmän. Yksi silmä näkee noin 155 asteen kuvakulman vaakasuunnassa ja 135 astetta pystysuunnassa. Kahdella silmällä nähdään yli 180 astetta.

Normaaliobjektiivin polttoväli ei myöskään ole sama kuin silmän. Silmän linssin polttoväli muuttuu riippuen siitä, mille etäisyydelle katsotaan, mutta silmän polttoväli katsottaessa äärettömään on noin 22 mm. Tästä ei voi johtaa kuvakulmaa, koska silmän verkkokalvo on silmämunan sisäpinnalla, pyöreä ja hyvin laaja.

Normaaliobjektiivin kuvakulma ei myöskään ole silmän tarkan osan kuvakulma. Fovea, silmän tarkka osa kattaa noin 1 prosentin verkkokalvon alasta, mutta tuottaa 50 prosenttia näköinformaatiosta. Tarkin osa vastaa noin 2 asteen kuvakulmaa.

Peilikameran etsin on tehty sellaiseksi, että käytettäessä 50 mm objektiivia se näyttää etsinkuvan suunnilleen samankokoisena kuin kameran ohitse katsova silmä näkee sen. Tämä ei ole kuitenkaan syy, vaan seuraus. Kameravalmistajat ovat valinneet etsimen suurennoksen tällaiseksi.

Normaaliobjektiivi ei myöskään näytä kuvaa perspektiiviltään "vääristymättömänä" ja muut vääristyneenä. Kuvan mittasuhteiden järkevyys riippuu kuvan koosta ja katseluetäisyydestä. Suuri laajakulmakuva läheltä katsottuna näyttää aivan tavalliselta, samoin telekuva katsottuna kaukaa. Kysymys on vain siitä, miten ihminen tietää erikokoisten esineiden suhteellisen koon muuttuvan etäisyyden myötä. Tätä näkemystä kutsutaan usein perspektiiviksi

Polttoväli ei muuta perspektiiviä, kuvassa näkyvien kappaleiden kokoa ja sijaintia toisiinsa nähden. Polttoväli vain rajaa kuvakulmaa. Kuvan perspektiiviin vaikuttaa ennen kaikkea kuvausetäisyys.