Voisinko viedä digikamerani veden alle?

Päivitetty 1.8.2006

Vedenalaiskuvaus

Avainsanat:

vedenalaiskotelo (underwater housing)
vedenalaiskuvaus

Muita kysymyksiä:

Ulkoinen salama

Linkkejä:

Ewa-Marine
WetPixel
DigiDeep
Vedenalaiskuvaus digillä

Ylläpito:

Veden alla kuvaaminen on varsin mielenkiintoinen jatke kuvaamisharrastukselle. Snorkkeloimalla voi kuvata pinnalta ja muutaman metrin syvyydestä tai sitten laitesukellusvälineillä syvemmältäkin. Suomalaiset vedet vaativat usein lisävaloa mutta ulkomailta löytyy paikkoja, joissa luonnonvalo tunkeutuu hyvinkin syvälle.

Digi veden alla

Sinänsä digikamerat sopivat veden alle siinä missä filmikameratkin. Lähinnä eroja voi tulla kameran sopivuudessa hämäräkuvaukseen ja ulkoisen salaman liitännän puuttumisesta. Veden alla lähellä linssiä oleva kameran oma salama aiheuttaa linssi edessä leijuvien hiukkasten valaistumisen. Nämä näkyvät kuvassa liiankin hyvin tai voivat estää kokonaan kunnon kuvan syntymisen.

Digikameran etuja taas ovat mahdollisuus nähdä kuva jo vedessä, jolloin epäonnistunut kuva voidaan ottaa heti uudestaan. Jos kamerassa on muisti- ja akkukapasiteettia, voi vedessä ottaa myös reilusti enemmän kuvia kuin normaalille filmille mahtuu. Lisäksi veden alla epäonnistuneita kuvia syntyy joka tapauksessa paljon – digikameralla nämä eivät harmita ainakaan kuluneena filminä.

Mistä kotelo

Digikamera ei sellaisenaan kestä vettä. Vaikka kamera olisi ns. roiskevesisuojattu, niin se ei kestä veteen upottamista. Muutamaa paineenkestäväksi tehtyä mallia lukuunottamatta, kameran suojaksi tarvitaan vedenpitävä kotelo.

Varsin yllättävästi japanilaiset kameravalmistajat ovat tuoneet edullisia polykarbonaattikoteloita uusille digipokkareilleen jo heti mallien tultua myyntiin. Mm. Olympus, Canon ja Sony tarjoavat useisiin malleihinsa 100–300 euron hintaisia koteloita, jotka kestävät 10–30 metrin syvyyteen. Kotelot ovat pienikokoisia ja niissä ei ole ulkoisen salaman liitäntöjä, mutta ne toimivat varsin hyvin. Joissakin tapauksissa voi käyttää ulkoista salamaa orjana. Koteloita on saanut myös suomalaisilta maahantuojilta.

Toinen edullinen vaihtoehto kuvaamiseen matalissa syvyyksissä ovat Ewa-Marinen tekemät pehmeät muovipussit, joista kamera voi kuvata lasisen etulevyn läpi. Kun kovat kotelot joutuvat kestämään veden paineen rungollaan, niin pehmeät pussukat sensijaan puristuvat kasaan ja pussiin ei kohdistu veden painetta. Pusseihin jätetään ylimääräistä ilmaa kokoonpuristumista varten – ilman ilmaa veden paine puristaa kameraa.

Ewa-Marinen pusseja on saanut Suomesta muutamalta jälleenmyyjältä. Vastaavanlaisia pusseja tehdään myös Aquapac-tuotemerkillä. Näiden valikoima on hiukan pienempi, eikä syvyyskestävyyttä luvata yhtä paljon.

Järeämpiäkin vaihtoehtoja digikameran koteloiksi on. Näissä yleensä on jo liitännät ulkoista salamaa varten ja syvyyden kestoa 50–100 metriä. Materiaaleina polykarbonaatti tai alumiini. Yleensä näitä on tarjolla kalliimman pään digikameroille, joissa on jo salamaliitännät ja manuaaliset valotuksenasetukset. Hintaluokat ovat yleensä 1000 eurosta ylöspäin. Suomalaisia maahantuojia on kovin vähän.

Ulkoinen salama tulee vedenalaiskuvauksessa olla varren päässä, jotta se ei aiheuttaisi veden hiukkasten valaistumista linssin edessä. Varren tulee olla jotenkin taipuva, jotta salaman voisi kohdistaa kuvattavaan kohteeseen.

Verkosta löytyy kohtuullisen paljon englanninkielistä materiaalia digitaalisesta vedenalaiskuvauksesta. Ohessa on linkkejä sivustoille, joilta löytyy linkkejä kotelovalmistajiin, esittelyjä, ohjeita, keskustelupalstoja jne.