Miten saan kameraani ulkoisen salaman?
Mikä on orjasalama?
Mikä on TTL?

Useimmissa digikameroissa on kiinteästi kameraan rakennettu salama. Tämä salama on usein heikkotehoinen, eikä sitä voi suunnata kuin eteenpäin. Ulkoinen salama parantaisi huomattavasti varsinkin sisäkuvien ottoa.

Erittäin tärkeä seikka ulkoisessa salamassa on mahdollisuus ohjata valon suuntaa ja pinta-alaa. Kun valo ei tulekaan kameran suunnasta, muotoilee se kohdetta paremmin, on luonnollisemman (auringon tai kattovalon) tuntuinen ja varjot eivät tule suoraan kohteen taakse. Mitä suuremmalta pinta-alalta valo tulee, sitä pehmeämmiksi varjojen reunat muodostuvat. Myös valotehon säätö voi olla tarpeen.

Ulkoisen salaman suuntausta voidaan ohjata monella tavalla. Jos salama on kaapelin päässä, voidaan se suunnata mihin tahansa. Usein voidaan salaman eteen myös laittaa suurempi pinta-alainen hajoitin.

Vaikka salama on kameran päällä, voidaan sitä käyttää epäsuorasti. Tällä tarkoitetaan, että valoa ei suunnata suoraan kohteeseen, vaan se levitetään tasaisemmaksi heijastamalla valo katon tai seinän kautta. Näin kuvan valosta tulee luonnollisemman näköinen ja vältetään punasilmäisyys. Salaman valopään täytyy olla joko kääntyvä, tai sitten salamaa voi pitää kaapelin päässä ja suunnata sen kädellä muualle.

Mihin ulkoinen salama liitetään?

Jotta kameraan saisi ulkoisen salamalaitteen, kamerassa pitää olla liitäntä salamalle, tai sitten voidaan käyttää orjasalamaa (slave flash) kameran sisäisen salaman kanssa.

Ulkoisen salaman liitäntä voi olla kamerassa oleva ns. salamakenkä tai erillinen liitäntä salaman täsmäysjohdolle. Yleisin täsmäysjohdon liitin on ns. PC-liitäntä, joka näyttää parin millin renkaalta, jossa on keskellä ohut piikki.

Periaatteessa perussalamaliitäntä on standardi. Käytännössä ongelmana voivat olla käytetyt jännitteet (esim. Canonin vanhemmat harrastajadigit eivät kestä joidenkin vanhojen salamojen suuria liitäntäjännitteitä) tai muita ajastukseen liittyviä yhteensopivuusongelmia.

Salaman käsisäätö

Normaalien mukana pidettävien salamojen tehoa mitataan yleensä ns. ohjeluvulla. Ohjeluku kertoo yleensä ISO 100 asetuksella suurimman käytettävissä olevan aukon ja etäisyyden (metreinä) tulon. Kameroiden kiinteiden salamojen ohjeluvut ovat yleensä n. 10–15 ja ulkoisten salamoiden 20–60 välillä.

Perussalamaliitännällä täytyy kameran ja salaman asetukset tehdä käsin. Lyhyesti käsisäätö tapahtuu suunnilleen niin, että kameran aukolla säädät salaman valaiseman kohteen valoisuuden ja suljinajalla ympäristön valoisuuden. Apuna voit käyttää kameran valotusmittaria, histogramminäyttöä ja lcd:llä näkyvää kuvaa. Salaman käsisäädöstä löytyy parhaiten opastusta valokuvauskirjoista.

Osa salamalaitteista sisältää oman valotusautomatiikan salamavalolle. Näissä usein riittää, että kameraan asetetaan salaman antama aukko. Laukaistaessa automaattisalama mittaa kohteeseen riittävän salamavalon määrän. Kohteen on kuitenkin sijaittava kuva-alalla niin, että salaman anturi näkee sen.

TTL-salamat

On olemassa myös valmistajakohtaisia salamaliittymiä, joissa kamera ohjaa automaattisesti käytettävää salamavalon voimakkuutta. Tätä usein kutsutaan TTL-salamaksi (Through The Lens), koska periaatteessa valotus mitataan kameran linssin läpi, eikä salaman kennolla tai erillisellä valotusmittarilla.

TTL-mittaus takaa lähes aina sopivan valaistuksen, myös jos salamaa käytetään epäsuoraan valaistukseen. Käytettyjä liittymätapoja on useita ja jopa samalla valmistajalla erilaisia. Valmistajalta löytyy sopivia salamalaitteita, mutta joitakin yleisiä liittymiä löytyy myös kolmansilta valmistajilta (Metz, Sigma jne).

TTL-mittauksella voidaan myös tarkoittaa kameran omaa valotusmittausta, joka tapahtuu linssin läpi. Tällä on erityisesti merkitystä kameroissa, joissa optiikkaa voi vaihtaa. Jos valotusta ei mitata linssin läpi, niin erilaiset optiikat ja suodattimet pitäisi huomoida käsin.

Salamavalotuksen korjaus

Automaatti- ja TTL-salamoissa on mahdollisuus vaikuttaa salaman valomäärään samaan tapaan kuin kameran automaattivalotuksen korjauksessa. Salamasta tai kamerasta löytyy tämä asetus usein FEC-lyhenteen kohdalta. Sen tarkoitus on lisätä tai vähentää salaman valoa mitatusta arvosta.

Salaman valotuksen korjausta tarvitaan useimmiten kun kuvataan erittäin vaaleaa tai tummaa kohdetta. Tällöin kohde heijastaa väärän määrän valoa ja salaman valotusmittaus menee väärin. Vaalealla kohteella tulee salaman tehoa kasvattaa ja tummalla pienentää.

Toinen käyttö on täytesalamassa. Tällöin voidaan vaikuttaa salaman ja vallitsevan valon suhteeseen. Laskemalla TTL-salaman käyttämää tehoa 1-3 aukkoa saadaan kuvasta luonnollisempi ja salaman valo vain täyttää varjopaikkoja. Oikein kirkkaassa auringonpaisteessa voi tehoa joutua nostamaankin.

Orjasalama

Orjasalamalla tarkoitetaan salamaa, joka välähtää havaitessaan kameran oman salaman välähdyksen. Mitään välijohtoa ei tarvita. Ratkaisua on käytetty tilanteissa, joissa on haluttu useita salamoja useista eri suunnista tai jos kamerassa on oma salama, mutta ei salamaliitäntää. Orjasalaman välähdyksen voimakkuus joudutaan säätämään käsin.

Useissa digipokkareissa käytetään valotuksen mittaamiseen menetelmää, jossa sisäistä salamaa väläytetään mitattaessa ja sitten heti uudestaan varsinaisen kuvanoton yhteydessä. Tämä aiheuttaa ongelmia orjasalamalle, koska se havaitsee ensimmäisen väläyksen, eikä ehkä välähdäkään toisella. Tällöin kuva jää alivaloitetuksi, pimeäksi.

Useimmat digikamerat käyttävät esisalamaa. Joissakin harvoissa kameramerkeissä ei tätä ole tai se on kytkettävissä pois. Kannattaa tarkistaa asia kameran tiedoista tai käyttöohjeesta.

On olemassa digikäyttöön tarkoitettuja orjasalamia. Nämä välähtävät vasta, kun kameran salama laukeaa toisen kerran. Näissäkin voi tulla ongelmia, jos kamera ei mittaakaan valotusta sopivaksi ja kuva ylivalottuu. Usein orjasalaman käyttö vaatii kameran valotuksen säätämisen käsin.

Etälaukaisu

Tavalliset ulkoiset akuilla tai paristoilla toimivat salamalaitteet voivat muodostaa myös näppärän keikkasetin, siis useamman salamana järjestelmän, jolla voidaan kuvata järjestettyjä kuvauksia. Salamoiden kanssa voidaan käyttää kevyitä jalustoja ja valonhajoittimia. Tulokset voivat olla hyvin onnistuneita. Ohessa on linkki Strobist-sivustolle, jossa näitä valaisustekniikoita käsitellään.

Ulkoiset salamat voidaan laukaista pitempien PC-johtojen avulla, mutta näppärämpiä ovat radiotaajuuksilla toimivat etälaukaisimet. Samoilla laitteilla voidaan laukaista myös kamera. Kantomatkat ovat jopa satoja metrejä.

Kameravalmistajien TTL-salamoihin on myös sisäänrakennettu etälaukaisujärjestelmiä, joissa toimii myös automaattinen valonmittaus. Ohjaus ja laukaisu tehdään joko infrapunalla tai lyhyillä salamapulsseilla. Nämä pyrkivät helpottamaan valaisun onnistumista, mutta ohjauksen kantomatka on yleensä vain 10-20 metriä ja sitäkin saattaa kirkas auringonpaiste häiritä.

Yhteenveto

Jos kameraasi saa valmistajan suositteleman TTL-salaman, se saattaa olla helpoin ja luotettavin salama. Hinta voi olla keskimääräistä korkeampi.

Mikä tahansa ulkoinen salama voi sopia kameraasi, mutta varmista, ettei kamerassa ole jotain rajoituksia esimerkiksi laukaisujännitteelle. Salaman säädön joudut opettelemaan tekemään käsin tai käyttämään automaattisalamaa.

Jos orjasalamaa halutaan käyttää, kannattaa ottaa selville oman kameran salaman laukaisutavat, selvittää olisiko muilla käyttökokemuksia, ja lopulta kokeilemalla varmistaa, miten orjasalama käyttäytyy kameran kanssa.