Kannattaako asettaa kamera tekemään haluamani kokoinen kuva vai ottaa kuva suurempana ja pienentää kuva kuvankäsittelyssä?

Jos esimerkiksi halutaan vain ns. 10-kuvia, niin niiden tulostamiseen riittää n. 1300 x 1000 pikseliä. Kamera voitaisiin asettaa ottamaan kuvia suunnilleen tuolla koolla. Vaihtoehtona voidaan käyttää kameran isompaa kuvakokoa ja pienentää kuvat tarpeen mukaan.

Miksi suurempi kuvankoko?

Yleensä kannattaisi ottaa kuva isoimmalla kamerasta lähtevällä kuvakoolla. Tällöin sinulla on parhaat mahdollisuudet tehdä kuvastasi sellainen kuin haluat:

• Kuvan pienentäminen onnistuu aina, suurentaminen ei kovin hyvin.
• Yleensä kuvankäsittelyohjelmassa on parempaa jälkeä tekevät rutiinit kuvan pienentämiseen kuin kamerassa.
• Isommasta kuvasta voidaan haluttaesa rajata vain osa käyttöön.
• Isompi kuva kestää paremmin kuvankäsittelyä, esim terävöitystä. Samoin, jos kuvaan on tullut kohinaa vähän valon takia, niin pienentäminen yleensä poistaa sitä.
• Voikin tulla tarve myös isommalle kuvalle, esim. jos vaikka kuva onnistuu niin hyvin, että sen haluaisi tulostaa isompana.

Jos olet ostanut kameran kalliilla, etkä sitten käytä sitä täysimittaisesti, niin oikeastaan heität rahaa hukkaan. Muistikortit ovat suhteellisen edullisia tänä päivänä ja niihin kannattaisi sijoittaa, jotta kamerasi palvelisi sinua hyvin.

Valittavasti kameravalmistajat ovat todenneet suuren pikselimäärän näyttäväksi mainostiedoksi. Pokkareistakin löytyy jopa 15 megapikseliä, josta ei oikein enää ole kuin haittaa. Jos joudut kuvaamaan tällaisella kameralla, niin tässä tapauksessa voi olla järkevaa pudottaa kuvankokoa 6-8 megapikselin tasolle. Kuvanlaatu ei parane tästä, mutta korttia kuluu ehkä vähemmän.

Entä pakkaus

Kannattaisi myös ottaa kuva mahdollisimmän vähäisellä pakkauksella. Vähiten pakattu JPEG ei sisällä kovin paljoa pakkaushäiriöitä ja kuitenkin se pienentää kuvan kokoa huomattavasti. Voimakkaampi pakkaus säästää kyllä muistia, mutta täysikokoisessa tulosteessa alkaa näkyä JPEG:lle tyypillisiä sahalaitakuvioita.

Kun halutaan huippulaatua, niin täysin pakkaamaton kuva on tietysti paras. RAW-muotoinen kuva on vielä kohtuullisen kokoinenkin – TIFF-muotoinen syökin sitten muistikorttia jo paljon. Muistinkulutuksen lisäksi pakkaamattomat kuvat ovat myös hitaampia käsitelllä: muistikortille kirjoittaminen ja RAW-konversio vievät aikaa. Pakkaamattomat kuvat ovat parhaimmillaan, jos kuvaa aiotaan (ja osataan) voimakkaasti jälkikäsitellä.

Kun muisti loppuu

Jos pitää ottaa paljon kuvia ja kameran muistista on pulaa, niin silloin pitää jostakin tinkiä. Ensimmäinen asia on unohtaa pakkaamattomat kuvat. Jos kuvaa ei ole tarkoitus juurikaan käsitellä, vaan lähinnä printata esim. 10-kuvana, niin pakkausta voi lisätäkin. Kuvan ottaminen suoraan lopullisessa koossa vähentää ehkä eniten mahdollisuuksia tehdä jälkikäteen kuvalle jotain. Jos kamerassa on suuri kenno, niin kuvakoon voisi pudottaa 6-8 megapikselin tasolle.

Yksi pieni tapa säästää muistia on säätää kamera terävöittämään kuvaa mahdollisimman vähän – jos tälläinen säätö kamerasta löytyy. Tällöin JPEG pakkaa kuvaa paremmin ja säästää muutaman kymmenen prosenttia muistitilaa. Kuvat tulee sitten terävöittää kuvankäsittelyssä. Etuna voi taas olla myös se, että pääsee itse enemmän vaikuttamaan kuvan haluttuun terävyyteen.