Miksi kamera laukeaa oikeasti vasta hetkeä myöhemmin laukaisimen painamisesta?

Laukaisuviiveeseen vaikuttavat monet asiat. Tuntuvin viive tulee kameran automatiikasta. Jos kameraa käyttää täysautomatiikalla, niin kamera mittaa ennen kuvausta kohteen valotuksen ja etäisyyden. Varsinkin etäisyyden mittaus vie hetken aikaa.

Hämärässä olosuhteissa salamavalotuksen mittaus tehdään niin, että salama laukaistaan ensin, mitataan sopiva valaistus ja otetaan kuva laukaisten salama uudestaan. Tämän aiheuttama viive on vain sekunnin kymmenyksiä, mutta pidempi viive voi tulla niin sanotusta punasilmäisyyden poistosta. Tällön kamera välkyttelee salamaa pyrkien pienentämään ihmisten suuria pupilleja. Tämän vaikutus punaisiin silmiin on varsin vähäinen, joten suosittelisin, ettei tätä käytettäisi turhana viivästäjänä.

Pienen lisäviiveen tuo LCD-näytöltä tähtääminen. Näyttö päivittyy vain tietyin välein, esimerkiksi 25 kertaa sekunnissa. Kun näet kuvan näytöllä, on tilanne jo hiukan edennyt. Nopeassa kuvauksessa tälläkin voi olla merkitystä. Optisen etsimen käyttö auttaa.

Etuveto

Mikäli kuvanottoa voi yhtään ennakoida, niin ns. etuveto auttaa laukaisuviiveen lyhentämisessä. Useimmissa kameroissa on mahdollista kohdistaa kamera kohteeseen, painaa laukaisin puoleen väliin, jolloin kamera mittaa kaiken valmiiksi ja sopivan hetken tullen painaa laukaisin loppuun asti. Tällöin laukaisu tapahtuu heti.

Joissakin kameroissa on mahdollista valita tarkennus ns. hyperfokaaliseen etäisyyteen, jolloin etäisyyttä ei tarvitse mitata ja laukaisu on nopeaa. Aivan läheltä ei tällöin voi ottaa kuvia. Kameroissa, joissa on etäisyyden käsisäätömahdollisuus, voidaan kamera tarkentaa myös käsin ja laukaisu on tällöin nopea.

Kamera lyhyellä viiveellä

Digijärjestelmäkameroissa automaattitarkennus on huomattavan nopea. Syynä tähän on se, että näissä kameroissa on erilliset kennot, joilla tarkennus tehdään. Kennot ikäänkuin mittaavat suoraan tarkennuksen virheen ja korjaavat optiikan kerralla oikeaan kohtaan.

Digipokkareissa tarkennus tehdään kameran omalla kennolla. Menetelmässä yleisimmin ensin säädetään kameran tarkennus äärettömään ja aletaan säätää tarkennusta lähemmäksi. Kun kennolle syntyy eniten kontrasteja sisältävä kuva, oletetaan tarkennuksen olevan oikein. Menetelmä on selkeästi hitaampi. Erilaisia apukeinoja on kehitelty, esimerkiksi se että kamera pyrkii tarkentamaan kokoajan, vaikka ei kuvattaisikaan.

Kuvien välinen aika

Kuvanoton jälkeen voi kestää hetken ennen kuin seuraava kuva voidaan ottaa. Pääasiallisin viivettä aiheuttava seikka on muistiin tallennus. Kuvan oton jälkeen kamera käsittelee kuvaa ja tallettaa sen pysyvään muistiin. Tämä voi pahimmillaan viedä useita sekunteja, eikä kameralla pysty kuvaamaan tällöin. Ongelmaa on korjattu joissain kameroissa tallentamalla kuvia nopeaan puskurimuistiin, josta sitten paremmalla ajalla siirretään kuvat varsinaiselle muistikortille.

Toinen kuvausta yleisesti viivästävä seikka on salaman käyttö. Salama pitää varata uutta välähdystä varten, ja tämä vie aikaa muutaman sekunnin. Jotkut kamerat estävät uuden kuvan oton tänä aikana, jotkut taas laukeavat, mutta salama ei välähdä.