Kameran valinta konkreettisesti

Digikameravalikoima uudistuu edelleenkin melkoista vauhtia. Merkit alkavat tosin jo vakiintua, pienimmät yrittäjät eivät pysy tahdissa mukana.

Koetan tässä tehdä jonkinlaista runkoa, jota voisi ehkä käyttää yleisesti haettaessa itselle sopivaa kameraa. Pyrkimyksenä on saada ostaja itse selvittämään itselleen, mitä hän haluaa ja mitä käytettävissä olevalla rahalla voi saada. Käytän apuna DPReview:n kameran hakusivua, mutta otan vain mielestäni keskeisiä kysymyksiä esille.

Olen koonnut erillisen artikkelin järjestelmäkameran valinnasta. Halutessasi voit lukea myös sen.

Mitä tarvitset

Jos kamerat ovat uusia sinulle, niin luithan jo edellisen osan Tarvitsenko digikameraa? Siinä käydään perusasioita läpi ja se helpottaa seuraavaa vaihetta.

Koeta vastata seuraaviin kysymyksiin. Jos haluat kaikkea seuraavassa lueteltua, niin mieti mikä on tärkeintä.

  1. Kuinka paljon rahaa ajattelit käyttää kameraan?

    Jos kyseessä on ensimmäinen kamerasi, niin kannattaa huomata, että tarvitset kameraan muistikortin ja ehkä akkuja. Näihin voit varata vaikka n. 60 euroa.

    Jos tarpeeksesi näyttää tulevan järjestelmäkamera, niin joudut varaamaan rahaa myös objektiiveihin (linsseihin). Jos sinulla ei ole niitä ennestään, niin rahaa kuluu lisää 100 eurosta alkaen, eikä ylärajaa ole.

  2. Oletko hankkimassa ensimmäistä digikameraasi?

  3. Haluatko valokuvausta harrastukseksi?

    Olet ajatellut sijoittaa aikaa ja rahaa, sekä pyrkiä parantamaan kuvasi sisältöä.

  4. Pitääkö kameran mahtua paidantaskuun, jolloin sitä olisi helppo kuljettaa mukana.

  5. Onko sinulla joitakin seuraavista erikoistarpeista:

    • Haluan kuvata lintuja tai jotain muuta vastaavaa hyvin etäältä
    • Haluan kuvata jotain hyvin pientä läheltä, esim koruja tai hyönteisiä
    • Haluan kuvata rakennuksia tai ihmisjoukkoja läheltä
    • Haluan kuvata nopeita tilanteita esim urheilua.
    • Haluan kuvata hämärässä
    • Haluan liittää kameran kaukoputkeen, mikroskoppiin tai vastaavaan

  6. Kuinka suuria tulostettuja kuvia tarvitset:

    • Albumiin kymppikuvia
    • Seinälle A4-kokoisena
    • Isoja julisteita tai lehteen aukeaman kokoisena.

Helppo kompaktikamera?

Jos budjettisi on 100-400 euroa, haluat pienehkön helppokäyttöisen yleiskameran, jolla otat kuvia läheisistäsi ja tapahtumista, ja tulostat lähinnä kymppikuvia, niin käytännössä tarvitset helpon pokkarin.

Tässä kameraryhmässä on ongelmana todella suuri tarjonta hyvin samanlaisia kameroita. Uskaltaisin sanoa, että mikään tämän hintaluokan kamera ei ole kovin täydellinen, mutta ei kovin huonokaan tähän tarkoitukseen.

Mielestäni tärkeimmiksi valintaperusteiksi tulevat:

Tärkeintä olisi päästä kokeilemaan kameraa. Jos tuttavalta löytyy kamera, johon hän on tyytyväinen ja se tuntuu itsestäkin hyvältä, niin se saattaa olla paras vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että tuttavankin tarpeet ja käyttö ovat yhtenevät omiin.

Tee haku

Jos peruspokkari ei ole valintasi, niin sitten voisit yrittää hakea erikoistarpeisiisi sopivaa kameraa. Käytä edellisten kysymysten vastauksia, DPReview:n hakukoneessa. Jos et osaa englantia, niin pyydä avuksesi joku joka osaa. Avaa hakukone erilliseen ikkunaan ja valitse hakuehtoja vastauksiesi mukaan seuraavasti:

Format

Kameran koko ja ulkomuoto:

  • Jos vastasit kohtaan 4 myöntävästi, niin valitse Ultra Compact.
  • Jos valitsit kohdasta 5 useamman kuin 2 kohtaa, niin valitse SLR (järjestelmäkamera). Saattaa olla, että jo kaksikin valittua riittää. Voit kokeilla myös valintaa SLR-like.
  • Jos valitsit kohdasta 6 suuret kuvat ja lehtikuvauksen, niin valitse SLR.
  • Jos omistat jo järjestelmäkameran ja haluat vastaavanlaisen, niin valitse SLR. Tärkeintä sinulle on luultavasti jo omistamiesi objektiivien yhteensopivuus. Digirungot alkavat olla jo se pienempi menoerä.

Price:

Tähän kannattaisi valita sopiva rahamäärä kohdasta 1. Voit suoraa käyttää euromäärää dollareina. Ensin voit kuitenkin jättää kohdan valitsematta ja katsoa mitä muilla ehdoilla saat. Jos valitsit jo edellisessä kohdassa kohdan SLR ja ajattelit käyttää alle 500 euroa, niin et toistaiseksi löydä uutta kameraa, paitsi ehkä käytetyn. Kohta 5 on luultavasti tällöin kriittisin. Mieti mikä kohdan 5 asioista on sinulle tärkein.

Sensor photo detectors

Käytännössä tällä ei ole enää merkitystä

Zoom Wide

Jos et ole valinnut SLR:ää ja kohdassa 5. valitsit rakennukset ja ihmisjoukot, niin valitse tässä <28 mm.

Zoom Tele

Jos et ole valinnut SLR:ää ja kohdassa 5. valitsit etäältä kuvattavat, niin valitse tässä 200 mm+

Manual Focus

Jos et ole valinnut SLR:ää ja jos valitsit kohdasta 5. hämäräkuvauksen tai pientä läheltä, niin valitse tähän kohtaan Yes.

Min Shutter

Pisin suljinaika (omituisesti nimetty kohta sinänsä).

  • Jos valitsit kohdasta 5. hämäräkuvauksen, niin valitse tähän kohtaan 1 sec +
  • Jos vastasit kohtaan 3. myöntävästi, niin todennäköisesti haluat myös valita 1 sec +.

External Flash

Ulkoinen salama on lisäkustannus, mutta sen voi ostaa myöhemminkin. Liitäntää ei kameraan jälkeenpäin saa.

  • Jos valitsit kohdasta 5. hämäräkuvauksen, niin valitse tähän kohtaan Yes
  • Jos vastasit kohtaan 3. myöntävästi, niin todennäköisesti haluat myös valita Yes.

Aperture Priority, Shutter Priority

Näillä tarkoitetaan valotuksen käsisäätöjä.

  • Jos vastasit kohtaan 3. myöntävästi, niin valitse Yes.
  • Jos valitsit kohdasta 5. hämäräkuvauksen tai urheilukuvauksen niin valitse tähän kohtaan Yes

Storage Type

Jos vastasi kysymykseen 2. kielteisesti ja sinulla on ennestään merkittävästi jonkun tyypin muistikortteja, niin voit valita niiden tyypin tästä. Jos sopivaa kameraa ei löydy, niin valitse takaisin Don't mind.

Weight

Jos vastasit kohtaan 4. myöntävästi ja jos sopivaa kameraa ei löydy 'Ultra Compact'-luokasta, niin voit kokeilla valita tästä pienimmän vaihtoehdon ja vaihtaa kohtaan Format Don't mind'.

Sitten vaan painamaan sivun lopusta Compare nappulaa.

Hausta puuttuu mielestäni olennainen asia, nimittäin optiikan valovoima. Sillä on merktystä, jos haluat hyviä kuvia hämärässä tai vaikkapa sisäkuvia ilman salamaa. Löydät kameran arvot vertailun kohdasta 'Aperture Range'. Yleensä on esitetty yksi tai kaksi vaihteluväliä, joista ensimmäinen on laajakulmalla ja toinen telellä. Jos haet heikon valon kameraa, niin pienimpien arvojen tulisi olla väliltä 1.8-2.8.

Jos sopivaa ei löydy, niin jätä ensin hintavalinta pois ja sitten yksi kerrallaan kokeile asettaa vaatimuksia Don't mind asetukselle ja selvitä mistä kiikastaa. Joku vaatimuksesi voi olla mahdoton yhdistelmä. Käytännössä vasta digijärjestelmäkamera (SLR) mahdollistaa lähes kaikkien kuvaustarpeiden täyttämisen.

Jos sopivia löytyy kymmenen tai alle, niin haku näyttää ne. Voit vertailla ominaisuuksia ja osasta kameroita löytyy tarkempikin testi. Vertaile myös hintaa. Jotkut kamerat ovat ehkä vasta tulossa markkinoille. Seuraavista kappaleista löytyy ehkä lisää valintakriteerejä.

Tuloksena voi tulla liikaa kameroita: sivun ylärivellä lukee: 'Too many results...'. Vain aakkosissa ensimmäiset 10 kameraa näytetään. Tällöin voit rajata ensin vaikka hinnalla ja sitten kokeilla eri megapikselimäärillä. Jos tuloksia on todella paljon, niin olet luultavasti hakemassa yleisintä tapausta: pokkaria kotinäppäilyyn. Lue eteenpäin, koetetaan etsiä lisää apua.

Merkki

Usein valittaessa jää käteen useampi samanlainen mutta erimerkkinen kamera. Juuri tässä vaiheessa kysyttäessä toisilta mielipiteitä törmätään merkkiuskollisuuteen, ennakkoluuloihin yms.

Mielestäni merkillä on merkitystä ainakin seuraavissa tapauksissa:

Täysin omana mielipiteenäni olen usein sanonut, että luotan valokuvauksessa enemmän sellaisiin merkkeihin, joilla on tehty filmikameroitakin. Näillä merkeillä on enemmän kokemusta toimivista asioista. Tämä on mielipide, ja usein tämän noudattaminen maksaa hiukan enemmän. Uusillakin valmistajilla on hyviä kameroita.

Kuvanlaatu

Yksi hankalimpia valintakriteerejä on kuvanlaatu. Ensinnäkin kuvan onnistumiseen vaikuttaa 90% kuvaaja. Toiseksi kuvanlaatu on vaikeasti mitattavissa ja on usein henkilöstä riippuva asia.

Kolmanneksi digikameroissakin tekninen kuvanlaatu alkaa olla varsin riittävä mihin tahansa peruskäyttöön. Ääriolosuhteissa on kyllä vaikeuksia, mutta ei se ole sen helpompaa filmipuolellakaan. Vain erittäin halvoissa kameroissa optiikan tai kameran ohjelmiston takia kuva on epäselvä, väärin tarkentunut tai väärin valottunut. Pikselimäärä ei ole enää mikään kameran kuvanlaadun mittari. Se vain kertoo kuinka suuren kuvan tiedostosta voi tulostaa.

Kameran kennon koolla on merkitystä kuvan tekniseen laatuun - erityisesti kohinaan ja valovoimaan. Digijärjestelmäkameroissa kennojen mitat ovat selkeästi isommat kuin pokkareissa ja niinpä niillä saadaan hiukan laadukkaampaa jälkeä vaikeammissakin olosuhteissa.

Korostan vielä kerran, että kamera voi vaikuttaa vain kuvan tekniseen laatuun. Todellinen hyvä kuva syntyy kun kuvaaja itse onnistuu.

Mitä pitäisi katsoa kun kamera on kädessä

Varsinkin ensimmäisen kameran hankinnassa olisi hyvä päästä pitämään kameraa kädessään ja kokeilemaan sitä. Vaikka edes jotain kameraa, jotta tietäisi mitä voisi ehkä arvostaa. Pyytäkää tutultanne kameraa lainaksi, kokeilkaa työpaikan kameraa, käykää jossain esittelytilaisuudessa tai edes menkää johonkin liikkeeseen kokeilemaan (varovasti, ettette osta kameraa hyvän myyntipuheen takia).

Jos olette kuvanneet filmille, niin hyvän digikameran käyttö ei pitäisi erota kovinkaan paljon tästä. Suurin käyttöero voi olla filmi(järjestelmä)kameralla kuvanneelle ns. digipokkarin laukaisuviive. Syynä on pokkareissa käytetty hidas automaattitarkennus. Eikä pokkareissa ole helppokäyttöistä manuaalitarkennustakaan. Ottakaa rauhallisesti ja opetelkaa laukaisimen painaminen puolivälin, jolloin kamera tarkentaa. Tämän jälkeen lopullinen laukaisu on nopea.

Digikameralla voi usein tähdätä joko optisella etsimellä tai LCD:llä. Valitsemasi tapa riippuu täysin sinusta. Optinen on nopeampi ja ei tärähdä niin helposti. LCD:llä pääsee kuvaamaan omituisistakin asennoista ja kamera voi olla vaikka pöydällä. Käännettävä LCD-näyttö on erityisen mukava. Suosittelen opettelemaan molempien käyttöä.

Kaikilla järjestelmäkameroilla ei voi käyttää LCD:tä tähtäämiseen, vaikka ns Live-View onkin levinnyt näihin. Optinen etsin on kuitenkin edelleen kuvausominaisuuksiltaan erinomainen käyttää, opettele sen käyttö.

Digikamera on myös tietokone. Se käsittelee digitaalista kuvaa huomattavan paljon - filmille vastaavaa tekee kehityslaitoksen automaatti. Tässä tietokoneessa on myös asetuksia ja säätöjä - osa tuttuja filmikamerasta, osa hankalampia.

Jos haluat helppokäyttöisen kameran, niin varmistu jo kokeillessasi, että löydät tarvitsemasi säädöt. Jos taas haluat paljon ominaisuuksia, varaudu kuluttamaan aikaasi oppaan lukemiseen ja ominaisuuksien kokeluun. Tällöinkin kuitenkin pitäisi keskeisten kuvausasetusten teko olla tehtävissä vaikka silmät kiinni. Usein lehtien ja verkkosivujen arvosteluissa on näitäkin asioita kommentoitu.

Yksi merkittävä asia on myös kameran käytönkestävyys. Useat digipokkarit ovat kuoreltaan ja kytkimiltään muovia. Sinänsä tämä ei välttämättä ole huono asia, mutta muoviset pienet liikuteltavat osat ovat joskus varsin heikkoja. Ainakin niiden tulisi lisätä varovaisuutta käytössä. Metalliset osat kestävät paremmin. Jos suunnittelet jalustan käyttöä, katso että jalustakierteet ovat metallia.

Päätöksiä, päätöksiä

Lopulta jää yksi tai useampia kameroita, joista pitäisi ostopäätös tehdä.

Antaako yksikään haluamasi ominaisuudet käytettävissäsi olevalla rahamäärällä? Halpenisivatko hinnat, jos odottaisi? Todennäköisesti kyllä, mutta kuinka paljon ja missä ajassa. Haluaisitko kuitenkin kuvata odottaessasi?

Useammasta samanlaisesta vaihtoehdosta sitten kannattaa valita vaan reippaasti joku. Jos perustellusti niissä näyttäisi olevan samat ominaisuudet samalla hinnalla, niin mitä väliä sillä sitten on. Valittuasi saat kameran käyttöösi, voit opetella asioita eteenpäin, ja mikäli alat kaivata uusia ominaisuuksia, niin ajan myötä digikamerat vain halpenevat.

Seuraava osa: Miten minä valitsin kamerani

Pääsivulle

20.11.2008