Mikä olisi sopiva objektiivi digijärjestelmäkameraani?

Objektiivin valinta on lähes yhtä hankalaa kuin digikameran valinta. Yleisimmille kameroille valikoima on suuri ja hintahaitari laaja. Objektiiveilla on joukko tunnuslukuja, mutta niiden perusteella ei välttämättä voi sanoa syntyvän kuvan laadusta vielä mitään. Optiikkaakin testataan, mutta tulokset voivat olla ainakin vaikeaselkoisia.

Jälleen pitäisi lähteä tarpeista ja budjetista:

Objektiivin ostajan kannattaisi selvittää itselleen mitä valovoima tarkoittaa ja mitä se vaikuttaa esimerkiksi valotusaikoihin. Samoin kuvanvakaajan vaikutus on hyvä ymmärtää.

Seuraavaksi pitäisi selvittää, millä valmistajilla on tarjota kameraasi objektiiveja ja mitä heillä on valikoimissaan. Vaikein kohta onkin tehdä kompromissi laadun ja hinnan kanssa.

Valinnan vaikeus

Uudelle järjestelmäkuvaajalle tuottaa usein suuria vaikeuksia valita sopivia objektiiveja laajasta valikoimasta. Oma neuvoni on, että aluksi kannattaa hankkia edullinen yleiszoomi. Yleisellä 1.6-rajauskertoimella tällainen on yleensä luokkaa 18-55 mm zoomi f/4:n molemmin puolin liikkuvalla valovoimalla. Tällaisen yleiszoomin saa usein edullisimmin rungon mukana niin sanottuna kitti-objektiivina.

Kun yleiszoomilla on kuvannut aikansa, alkaa nähdä haluaako panostaa tele- tai laajakulmapäähän, kiinnostaako makrokuvaus vai olisiko valovoima tarpeen hämäräkuvaukseen. Samalla on kertynyt kokemusta arvioida muutenkin paremmin optiikan ominaisuuksia. Yhtenä vaihtoehtona on jopa vaihtaa kokonaan merkkiä tai palata kompaktiin, jos tämä tuntuu omalta ratkaisulta.

Usein seuraavaksi halutaan pitempiä polttovälejä. Laatua saa hankkimalla kiinteäpolttovälisiä objektiiveja. Zoom on aina kompromissi. Mitä pitempi zoom-alue on käytössä, sitä varmemmin jossain alueella kuvaan alkaa tulla vääristymiä tai pehmenemistä. Kolminkertaiset zoomit ovat yleisesti ottaen vielä varsin hyvälaatuisia, joskin kiinteitä isompia ja painavampia.

Jos tavoitteena on kuvata esimerkiksi lintuja, polttoväliä tarvitaan varsin paljon. 300 milliä on oikeastaan lähtötilanne, jos halutaan luonnossa eläviä lintuja koko kuvan täyttävinä. Yleinen 70-200 millinen zoom on yleistele, maisemiin ja henkilökuviin.

Edullisen telezoomin vakaajalla saa useimmilta valmistajilta löytyvästä 70-300 / 4.0-5.6 -objektiivista. Lisää laatua löytyy 70-200/4.0 tai 70-200/2.8 -objektiiveista. Luontokuvaukseen kannattaisi harkita kiinteää 300 tai 400 mm objektivia ja lisäksi telekonvertteria.

Rungossa oleva tai objektiivin kuvanvakaaja vähentää kameran liikkeestä aiheuttavaa tärähdystä laukaistaessa. Eniten vakaajasta on hyötyä teleobjektiivilla, mutta jonkin verran myös hämärässä, kuvattaessa paikallaan pysyvää kohdetta.

Hyvät makro-objektiivit ovat myös kiinteällä polttovälillä. Zoomiin on vaikea rakentaa hyvin lähelle tarkentuvaa optiikkaa. Polttovälin valinnassa tulee miettiä kuinka lähelle kuvattavaa kohdetta on mahdollista päästä. 50 mm makro on edullinen, mutta hyönteiset harvoin päästävät kuvaajaa kovin lähelle. Hyvä 100 tai 200 mm makro voi olla myös laadukas teleobjektiivi.

Lisätietoa

Itse olen saanut huomattavasti apua verkosta. Varsinkin ohessa mainitut kaksi sivustoa – Photozone ja Petteri Salosen kirjoitukset – ovat antaneet itselleni paljon tietoa. Photozonen tekniset artikkelit ja erittäin laaja tietokanta eri objektiivien käyttäjäkokemuksista antavat ainakin jonkinlaista pohjaa objektiivikauppaan.

Itse olen nyt tehnyt niin, että olen ostanut muutaman edullisen perusobjektiivin, harjoitellut niillä ja hiljakseen yrittänyt sisäistää minkälaisia polttovälejä haluan käyttää. Samalla olen kerännyt muiden kokemuksia ja vähän kokeillutkin erilaisia objektiivejä, mitä vain olen käsiini saanut.